31.12.2013

200 treeniä

Olen kirjannut kaikki liikunnat HeiaHeiaan, ja tänään se näyttää, että 200 treeniä on tältä vuodelta kasassa. Olen tyytyväinen! Eniten on tietenkin crossfitiä ja mobbausta ja sitten kävely ja monta muuta lajia.

Nukuin superhuonosti viime yönä, ja nyt taistelen itseni kanssa jaksanko lähteä vielä treeneihin ennen uudenvuoden rientoja (jonne sinnekään ei nyt jotenkin huvittaisi lähteä). Miksei saa itse valita päivää, jolloin tarvitsee irtioton? Olisin halunnut päikkäreille ja olisin ehtinytkin, mutta ajattelin että sen jälkeen vasta olenkin ihan töttöröö enkä ainakaan selviä treeneihin. Siis cocista ja banaania koneeseen vaan :-)

30.12.2013

Lankkuhaaste

Facebookista nappasin haasteen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10101965021852484&set=a.929570167004.2534985.23318222&type=1



The 30 Day Plank Challenge will send your core strength through the roof! Yes, all you have to do is HOLD this position, nothing else! It looks pretty easy, but it isn't!

Day 1 - 20 seconds
Day 2 - 20 seconds
Day 3 - 30 seconds
Day 4 - 30 seconds
Day 5 - 40 seconds
Day 6 - REST
Day 7 - 45 seconds
Day 8 - 45 seconds
Day 9 - 60 seconds
Day 10 - 60 seconds
Day 11 - 60 seconds
Day 12 - 90 seconds
Day 13 - REST
Day 14 - 90 seconds
Day 15 - 90 seconds
Day 16 - 120 seconds
Day 17 - 120 seconds
Day 18 - 150 seconds
Day 19 - REST
Day 20 - 150 seconds
Day 21 - 150 seconds
Day 22 - 180 seconds
Day 23 - 180 seconds
Day 24 - 210 seconds
Day 25 - 210 seconds
Day 26 - REST
Day 27 - 240 seconds
Day 28 - 240 seconds
Day 29 - 270 seconds
Day 30 - PLANK FOR AS LONG AS POSSIBLE!!


Ei ainakaan sitä tekosyytä voi käyttää, että tähän menee liikaa aikaa, hikoilee tai hengästyy :-)

Etumatkalla



"Ens maanantaista", "ens kuun alusta", "uuden vuoden jälkeen" tai "loppiaisen jälkeen". Moni tosin tuntuu aloittaneen jo! Tammikuussa on liikuntapaikat taas turvoksissa. Minäpä aloitin jo :-) Mitä ennemmin, sitä ennemmin - seuraavat kuukaudet kuluvat, teinpä sitten asialle jotain tai en.

Tänään oli shoppailupäivä, ja kotiin tultua nälkä oli päässyt vähän turhan kovaksi. Teki mieli sitä ja tätä, ja lasten iltapalakarjalanpiirakat huusivat haukkaamaan. Pysyin tiukkana, ja nyt on kaverina purkki rahkaa vadelmilla. Muistan, miten vuosi sitten nieleskelin rahkaa alas pieninä hippuina, ja nyt siitä oikeasti jo nauttii.

Muuten, kävin taas aamulla vaa'alla. Tiputus -100 g eiliseen tympäisi - hetken, kunnes tajusin, että jos joka päivä pudottaisi yhden 100 g, niin viikossa se olisi peräti -700 g!

29.12.2013

Ylikuntoa?



Palautuminen on pari viikkoa olla huononlaista, ja tänään treeneissä jo alkulämmittelyissä syke oli korkealla. Se vaan nousi kun päästiin varsinaiseen treeniin, ja varsinkin alussa oli tosi huono olo. Himmasin tahtia ja sain treenin tehtyä loppuun. Oireet täsmää ylikuntoon, mutta täytyy nyt vielä tutustua lisää aiheeseen. Voiko normikuntoilijalla olla ylirasitusta?

Ai miten olisi tänään tehnyt mieli ostaa muutama irtokarkki, kun kävin palauttamassa vuokraleffan. Mutta järki voitti :-)

28.12.2013

Välitavoite: 72 kg maaliskuun loppuun mennessä



Tänä aamuna vaaka näytti 78,1 kg. KAMALAA! Ja tuostahan oikeasti on vain yksi suunta: alaspäin.

Vuosi sitten lähdin samoista lukemista ja tavoitin tuon 72 kg 30.3. mennessä, olkoon se siis ensimmäinen välitavoite matkalla 67 kg kohti, sopivasti suunnilleen puolivälissäkin.

Aamu alkoi neljänviljanpuurolla ja oman pihan mustikoilla, se on oikeasti hyvänmaikuinen aamupala! Raejuusto oli harmikseni loppu. Aloin kirjaamaan taas jokaisen suupalan Kiloklubiin, se helpottaa hahmottamaan missä kohti syömisissä vika piilee. Liikuntoja en sinne merkkaa, ne ovat extrakulutusta, en korvaa niitä kaloreita syömällä. Kiloklubi suosittaa syömään 1700 kcal päivässä, se on varmasti hyvä määrä, niin vajeesta ei tule liian iso. Tulen kyllä toimeen 1400-1500 kalorilla, mutta painonpudotus tyssää alkuunsa, se on nähty moneen kertaan. Ja kun paino ei putoa, niin ponnistelu tuntuu turhalta, ja se on turhan helppo lopetta alkuunsa.

27.12.2013

Lupauksen lunastus

Vuosi sitten mietin, pystyisikö ihminen elämään vuoden ilman suklaata ja karkkia. Nyt tiedän, että pystyy. Karkki ei maistunut enää hyvältä, joten se saa jäädä taas. Suklaata sen sijaan voisin syödä kuinka paljon vaan, joten sekin saa taas jäädä.

Muutenkin täytyy taas alkaa herkuttomalle kaudelle. Viimeksi totaalilakkoa kesti neljä kuukautta, nyt täytyy miettiä jotain vastaavaa sopivaa aikaa. Ensin totaalilakko ja sitten ei herkkuja kotona eikä työpaikalla, oisko se hyvä?

Huhuu...?

Onko siellä enää ketään? Minä täällä!

Olen edelleen tai taas samassa tilanteessa kuin viimeksi tänne kirjoittaessani. Sain pari kiloa pois, into lopahti ja kilot palasi. AINA SAMA TARINA. Itsekuria puuttuu, se on ainoa selitys, koska muuten ei ole mitään esteitä onnistumiselle. Olen perusterve, hyväkuntoinen, saan aikaa liikunnalle tarpeeksi ja minulla on resursseja toteuttaa niitä lajeja joita haluan.

Eilen alkoi ottaa niin paljon päähän, että puhuin asiasta miehelleni. Hän on ymmärtäväinen, vaikkei näekään asiaa samalla tavalla kuin minä. Mutta huomaa minun huonotuulisuuden, joka johtuu löysästä olosta.Kuitenkin olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan, jaksan treenata kovempaa ja lihakset ovat hyvässä kunnossa - ne eivät vaan näy rasvan alta. Ja se on asia, joka ajaa minut taas kerran aloittamaan urakan alusta.

Keväällä sain hienosti painoa pois, työstressi auttoi - tosin se alkoi sitten käydä mielen päälle, ja kävin läpi jonkinasteisen työuupumuksen. Pikkuhiljaa paino kiipesi takaisin vanhoihin lukemiin, ja se harmittaa tosi paljon.

Nyt mietin, kirjoitanko blogia enää vai en. Toisaalta tästä on hyötyä, kun voi kertailla omia fiiliksiä. Toisaalta taas koen, että jätän niin paljon elämästäni kertomatta, että kokonaisuus ei voi kiinnostava lukijalle, kun ei voi kunnolla tutustua minuun.

Jospa aloittaisin taas ihan perusasioista: lisää vedenjuontia.

9.8.2013

Tropiikki

Kesällä ei voi olla liian kuuma! Aina on vaan ihanan lämmin :-) Mutta tuo kosteus onkin sitten toinen juttu, se ei ole niin ihanaa. Eilen illalla treeneissä sai hien päälle ihan vaan seisoskelemassa. Ja kunnon hien kun teki. Vatsalihaksia teen ihan liian harvoin, siis erikseen - kyllähän niitä tulee siinä sivussa harjoiteltua, mutta välillä on kiva kun saa ne oikein kunnolla tuntumaan. Lankut tuntuu kyllä enemmän kuin sata vatsaa, huh.

Nyt ole pikkuisella reissulla tämän ja huomisen päivän ja treeneihin en pääse, enkä oikein muutenkaan liikkumaan. Herkuttomuus sujuu ihan helposti, mutta MIKSI IHMEESSÄ MÄ EN PYSTYNYT SIIHEN KUUKAUSI SITTEN? Turvotukset on lähtenee hyvin liikkeelle, ja vaaka näyttäää joka aamu pikkuisen vähemmän kun edellisenä (jep, käyn taas joka aamu vaa'alla....). Kiloklubi ennustaa, että 65 kiloon olisi mahdollista päästä 23 viikossa. Tuo 65 on ultimate-tavoite (johon en oikeasti usko ennen kuin näen), mutta 67 on realistinen tavoite. Sen pystyisi laskennallisesti saavuttamaan vuoden loppuun mennessä. IIK!

7.8.2013

Helppo arki

Elämä tuntuu helpolta, kun päivissä on joku aikataulu. Töissä 8-16. Aamulla ennen töitä salille tai sitten töiden jälkeen treeneihin. Ruokailut sujuvat ihan sen mukaan, mitä ottaa evääksi: kun muuta ei ole tarjolla, tulee syötyä suunnitellusti. Ruokailurytmi on myös tasainen. Helppoa elämää!

Olen jättänyt herkut pois ja alkanut taas kirjaamaan syömiset Kiloklubiin, joka ikisen murusen. Pyrin pitämään kalorit 1500:ssa - ongelmana on ennemmin se, että saa täyteen kuin se, että menee yli. Jospa sen olisin oppinut aiemmista yrityksistä, että on syötävä tarpeeksi, jotta paino putoaa. Muuten se jää jumittamaan paikalleen.

Aamu alkoi 45 min kuntopyöräilyllä, leppoisaa tahtia poljin ja luin uutta Crosstraining Magazinea, joka tuli eilen postissa. Voisin kyllä vannoa, että lehden nimi oli Crossfit Magazine kun sen tilasin, hmmm.

Eli hyvillä mielin taas sorvin ääressä :-) Oravanpyörää vastustaen, palaveriruuhka tappaa kaiken luovuuden!

3.8.2013

PR

PR = Personal Record :-) Vaikka 5 kg oman ennätyksen parantaminen kuulostaa pieneltä, oli se tänään prosenteissa 14%, mikä onkin jo aika paljon lisää "rautaa tankoon" :-D Tuollaisten onnistumisten jälkeen miettii, että miten koskaan milloinkaan ikinä tulee mieleen, ettei jaksaisi raahautua treeneihin / jumppaan / lenkille. Kyllä siihen voi jäädä koukkuun! Olen tullut rohkeammaksi lisäämään painoja, ihan pikkuhiluja en enää viitsi laittaa vaan viiden kilon välein koitellaan. Olen ymmärtänyt, että mitään pahaa ei tapahdu jos epäonnistun isommalla painolla. Toisaalta vielä on paljon tehtävää sen kanssa, että kun onnistun jonkun tietyn painon kanssa, mielenn valtaa tyytyväisyys, enkä pysty enää sillä kerralla parantamaan.

Kuusi viikkoa olen käynyt treeneissä 5-7 kertaa viikossa, ja kyllä tulokset on parantuneet joka osa-alueella :-) Kiva huomata, että ponnistelut tuottavat tulosta! Ja kun treeneissä käy paljon samat vakikasvot, ovat he tulleet tutummiksi ja tuntuu, että porukka alkaa hitsautua yhteen. KIVAA :-)

2.8.2013

Endorfiini-känni

Tiedättekö sen tunteen, kun joku liikuntasuoritus sujuu nappiin? Olet syönyt ja juonut tarpeeksi ennen treeniä, hikoilet kuin pieni sika, mutta ja juuri siksi treenaat hymy korvissa? Jälkeenpäin endorfiinitaso on niin korkealla, että tunnet leijuvasi vielä muutaman tunnin, eikä kierrokset meinaa laskea ollenkaan. Mieli kiittää kroppaa, kun se jaksaa tarjota tuollaisia elämyksiä. Jos haluaa, pystyy.

Mulla oli eilen sellainen tunne. Tehtiin crossfitissä pitkä harjoitus, ja kun kello soi, tuntui että olisin jaksanut vielä vartin tai puoli tuntia ihan helposti. Mieletön tunne!


31.7.2013

No mitäs tässä

Viimeistä lomaviikkoa kuluttelen. Päiviin on mahtunut arkisia askareita, marjanpoimintaa ja treenejä. Pakastin on AIVAN ääriää myöten täynnä marjoja, ja mies valittaa kun sinne ei mahdu ruokaa. No ruokaa kai marjatkin on, vaikkei hän niitä syökään. Siellä on useampi sata pikkuruista minigrip-pussia valmiina annoksina, NAM! Ja olen niitä jo alkanut syömäänkin.

Treeneissä olen käynyt lähes joka päivä. Toissapäivänä pidin vapaan (ennen kuin kroppa alkoi vaatia lepoa), ja eilen ei sitten kulkenutkaan yhtään! Aivain turhanpäiväistä pyristelyä, sama kuin olisin seissyt paikallani. No, tuli sentään hiki.

Paino jumittaa edelleen 77 kilossa. Ensi viikolla alkaa työt, ja sitten laitan ruokarytmit ja -valiot ryminällä kuntoon. Olen sitä lomallakin yrittänyt, mutta ei tunnu onnistuvan. Ja sitten on kiva kun saa muutakin liikuntaa kuin crossfitiä. Vaikka saisihan sitä nytkin kun vaan tekisi, mutta en "raaski" kun kerrankin voi käydä niin paljon kuin kerkiää :-)

Olen miettinyt paljon työtilannetta ja tullut siihen tulokseen, että kevään tahti ei voi jatkua. On saatava lisää resursseja tai tehtävä vähemmän. No, taloustilanteen huomioon ottaen ratkaisu saattaa löytyä ihan itsestään sieltä "tehdään vähemmän". En halua hukkua arjen oravanpyörään, vaan nauttia myös arki-illoista!

Että tällasta tänne, ei mitään kummallista. Mitäs tässä.

21.7.2013

Kehonhuoltoa ja marjanpoimintaa

Eilen yllätin itseni: mobbasin ( = mobility exercises, ei liity siivoukseen :-p ) tunnin ennen treeenjä ja vielä toisen tunnin illalla. Miten jumissa olisinkaan ilman sitä ollut aamulla, kun nytkin erityisesti parakat tuntuivat kovin... hmm... piukeilta. Tänään pidin ikäänkuin lepopäivän ja venyttelin treeneissä 1h 20 min. Olen oivaltanut kehonhuollon tärkeyden ja päättänyt panostaa siihen paljon paremmin kuin aiemmin.

Poimin ja pakastin tänään yhteensä kymmenisen litraa vadelmaa ja mustikkaa. Laitan kaikki marjat pikkuisissa annospusseissa (miniminigrip) pakastimeen. Nyt siellä alkaa olla aika paljon marjoja talven varalle, mutta kyllähän niitä lähes joka päivä kuluukin. Muistan vähän huonosti ottaa marjoja illalla jääkaappiin sulamaan, ja mansikkasurvoksen sulattelen sitten mikrossa. Muut marjat menevät jäisenäkin puuron tai rahkan joukossa. Meidän pihassa ei ole koskaan ollut noin paljon mustikkaa kuin nyt, enkä raaskisi jättää niitä sinne vaan taidan vielä vähän käydä joku päivä keräämässä...

19.7.2013

Aion onnistua.

Mulla on kaikki tarvittava tieto. Tämä ei riipu kenestäkään muusta kuin minusta itsestäni. Aion onnistua!

Eilen en syönyt herkkuja. Tänään en aio syödä herkkuja. Ja heti on parempi olo henkisesti! Keväällä meni niin kauan ihan hyvin, kun en syönyt ollenkaan herkkuja  tai söin tosi satunnaisesti kerran viikossa. Mutta narkki mikä narkki, sitten ratkesi, eli parempi pysyä kokonaan erossa.

Treeneissäkin kävin, sujui ihan ok ja oli kivaa. Eilen aloin kirjata syömiset Kiloklubiin, olen ennenkin todennut että mulla se toimii, kun oikeasti näkee kuinka paljon energiaa syö, eikä teeskentele, että "Tää fahitas on oikeestaan aika kevyt lounas". Liikuntoja en sinne nyt merkkaa, vaan ne tulee sitten extramiinuksena. Muuten söisin senkin edestä :-/ Tunnen itseni.

Pikku-pikku-hiljaa tää onnistuu, kun uskon JA toteutan. Ihan itse!

18.7.2013

Ei tästä kuulkaa tuu yhtään mitään

Hei, mä olen MiinusKymmenen ja mä olen herkkuriippuvainen.


On pakko alkaa totaalilakko, koska kohtuutta mulla ei ole. Olen paisunut kuin pullataikina loman aikana, antanut lipsua, ja se näkyy ja tuntuu.

Huoh.

Aloitetaanpa siis taas ihan alusta.

Nämä asiat on hyvin:
1) Treenit maistuu. Käyn lähes joka päivä ja sinne on kiva mennä, treenit on monipuolisia, hiki virtaa ja lihaksia pakottaa.

Ai, ei niitä hyvin olevia ollutkaan kuin yksi asia. Huoh. Eiku joo,

2) Nukun riittävästi.

Nämä asiat on pielessä:
1) Liian vähän vedenjuontia. Ei ollenkaan!
2) Liikaa hiilihydraatteja. Makaronilaatikkoa, mums mums. Kinkkukiusausta, nam nam.
3) Liikaa herkkuja. Joka hemmetin päivä jotain!
4) Ei välipaloja (paitsi niitä herkkuja) tai iltapaloja (paitsi niitä herkkuja).
5) VITUTTAA kun annoin kevään työn valua hukkaan ja olen lähtöpisteessä.
6) Jatkanko vielä?

Kiloklubin mukaan 12,5 kg:n tiputtamiseen menee 25 viikkoa. Montakos tänä vuonna on jäljellä?

14.7.2013

Oma maa mustikka

Meidän pihassa on mustikoita niin paljon kuin kerkiää kerätä. En vaan paljon pysty kerrallaan, kun selkä ei tykkää taivuttelusta, sitä alkaa pakottaa ja sitten on vaikea saada enää suoraksi. Mutta aina vähän kerrallaan, piirakkaan, rahkaan ja talven varalle pakastimeen :-)

Tuoreet marjat ja rahka on ihanaa! Niin hyvää, että lapsetkin vetävät ihan onnessaan "pirtelöä".

Reissussa käytiin ja hotellilla oli pieni kuntosali. Levypainoja siellä ei ollut, mutta muuten aika hyvin laitteita. En tosin niitäkään käyttänyt, koska toisena päivänä juoksin matolla 45 min ja toisena kuntopyöräilin 60 min. Kiva päästä taas loman jälkeen duunin salille aamuaerobisiin!

7.7.2013

Jeah, baby, jeah!



Tältä pitää liikuntaseurannan näyttääkin! Näkyy ja tuntuu, että olen lomalla ja ehdin liikkua tarpeeksi. Ensi viikolla tulee reissun vuoksi taukoa crossfitistä, mutta koitan keksiä tilalle jotain muuta pientä. Tänään oli superkiva treeni, ja onneksi latasin tarpeeksi painoa tankoon, tuli tosi hyvä mieli kun sain sen suoritettua hyvässä ajassa :-)

5.7.2013

Ihanan lämmin!

Lämpömittarissa on hellelukemat, ja minä nautin! Olen jo hyvin tottunut lämpöön, eikä hiki nouse pintaa normiaskareissa. Sisäilmaa viilentää ilmalämpöpumppu kaikkein kuumimpina päivinä, jotta yöllä saa paremmin nukuttua. Tänään treeneissä oli niin hiki, että sääretkin oli ihan hikikarpaloilla :-D Ihan mahtavaa, tuntee kunnolla tehneensä jotain kun hiki virtaa. Eli eihän valiteta helteestä, vaihtoehtona olisi viileä ja sateinen kesäkeli!

Vaaka näyttää joka päivä vähän vähemmän kuin edellisenä päivänä. Hyvä :-)

3.7.2013

Ihan turha treeni

Aamulla katoin, että ohjelmassa on sellanen treeni, jolle mulla ei ole paljon annettavaa. Lähdin silti - ja kyllä, tulos oli odotettu :-D Kun ei liikkeet onnistu niin ei onnistu, ei riitä voima ja tekniikkaa ei ole. Kovin lyhyeksi siis jäi tämän päivän treenit - kutsuttakoon tätä sitten vaikka välipäiväksi. Psyykkiselläkään puolella ei jäänyt mitään plussalle, muuta kuin se ajatus, että on treenattava lisää. No daa, niinpä :-D


1.7.2013

Lomalla!

Lomalla kuuluu liikkua niin paljon kuin kerkiää! Viime viikolla kävin neljästi crossfitissä ja kahdesti mobbauksessa ja pari pikaista pyöräilypyrähdystä. Tämä viikko alkoi mobbauksella. Illalla olisi puistossa zumbaa, mutta jotenkin ei oikein napostele. Huomenna sitten taas crossfitiin.

Ruokailutkin sujuu ihan ok. Herkkuja en ole syönyt joka päivä :-D Mikä on mulle ihan hyvä parannus. Vedenjuontia pitää lisätä.

Paino oli kiivennyt yli 77 kilon kun uskaltauduin vaa'alle :-o No nyt sitten tiputellaan taas kerran näitä samoja kiloja pois. Ärsyttävää, mutta täysin oma vika, ja ihan turha murehtia. ETEENPÄIN!

Vuosi on puolessa - vielä ehtii tehdä vaikka mitä ihmeitä!

17.6.2013

Sokerikoukussa

Mä olen Miinus Kymmenen ja mä olen sokerikoukussa. Aaaargh! Mun kohdalla ei ole olemassa mitään kohtuuta, on vain on ja off. Niinpä mä eilen ruoskin itseäni ja juoksin 30 min lenkin ja tänään soudin salilla 30 min. Pakko saada tää katkeamaan! Pakko kai aloittaa taas totaalilakko.

16.6.2013

Väsymys

Kuukausi edellisestä postauksesta :-o Mutta on mulla sentään hyvät selitykset.

Viimeiset kahdeksan kuukautta olen painanut töitä enemmän kuin koskaan. Vastuu on kasvanut, ja se painaa hartioita. Olen vetänyt sumussa ja työntänyt väsymyksen taka-alalle, ja olenkin aikamoisessa kofeiinikoukussa sen vuoksi. Ajanlaskuni on loppunut juhannukseen, jolloin alkaa kuuden viikon kesäloma. Se tulee todellakin tarpeeseen. Olisi saanut vaan alkaa aiemmin, mutta kun kukaan ei tee mun töitä sillä välin, niin eipä auta. Alkusyksyn projekti työllistää jo kovaa vauhtia, paljon pitäisi saada valmiiksi ennen lomaa. Toisaalta on ihan sellainen tunne, että v*ttu olkoon, en vaan jaksa.

En viitsi googlettaa, koska tiedän ilmankin, että kärsin työuupumuksesta. Tänään oikeasti mietin, että hakisin ensi viikoksi sairaslomaa, mutta toisaalta se ei ole yhtään mun tyylistä. Mutta eikö pitäisi osata antaa periksi? Myöntää, että ei jaksa, ei pysty? Periksi antaminen vaan on mulle merkki heikkoudesta, ja sitähän mä en voi olla. "Neljä päivää nyt kestää vaikka päällään seisten" - ja siltä tää todellakin tuntuu. Väsymys iskee iltapäivällä ja illalla uudestaan. Saatan pillahtaa itkuun jostain pikkujutusta, ja toisaalta mikään ei tunnu miltään. Mikä tahansa pyykinpesua isompi tehtävä tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta aloittaa. Olen elänyt työlle, ja oma elämä on siinä sivussa jäänyt liian vähälle. Puhumattakaan siitä, miltä lapsista on tuntunut.

Ai mitä siis kuuluu kuntoiluprojektille? Kuukauden tauon jälkeen menin viime viikolla ensimmäisen kerran treeneihin. Kropasta on hävinnyt kaikki jäntevyys, eli täytyy aloitella maltilla. Kuitenkin ylivaihde meinasi samantien iskeä päälle, kun suunnittelin seuraavalle aamulle aerobisia salilla. Jätin menemättä. Nukun aina kun voin. Paino on noussut pari kiloa, eikä ihme. Olen antanut mieliteoille periksi - kun olen väsynyt, tekee kamalasti mieli makeaa. Karkkia ja suklaata en ole edelleenkään syönyt, vaikka eilen oli ratkeaminen aika lähellä.

Mutta nyt on taas välipala ja iltapala löytäneet takaisin ruokavalioon, samoin vedenjuontia olen palautellut. Että kyllä tästä jaloilleen vielä päästään :-)

Tämän kevään tiedettiin etukäteen olevan rankin ikinä, mutta toisaalta, on tulossa muitakin isoja suunnitelmia. Joku järki tähän yhden ihmisen tekemiseen on löydettävä, joko vähemmän duunia tai enemmän tekijöitä.

15.5.2013

Väliaikatieto: elossa

Edellisestä postauksesta on kulunut juuri niin kauan kuin kuvittelinkin. Jääkiekon MM-kisat on työprojektin nimi, ja tänään on otteluissa välipäivä ennen karsintasarjan alkamista. Tulikin oikein rokulipäivä: nukuin yli puolen päivän ja lorvin loppupäivän. Univelkaa on kasaantunut roimasti, endorfiinin voimalla mennään: saan duunista ihan hirveät kiksit! Olen torjunut uupumusta Coca-Colalla ja kofeiinitableteilla. Tiedän, ei kovin järkevää, mutta oikeasti ei ole vaihtoehtoa: työ on tehtävä. Onneksi loppu häämöttää jo, vaikka samalla tiedän, että kova surku tulee kun projekti on ohi; mitään näin isoa kokonaisuutta tuskin tulen tekemään lähivuosina.

Naivisti kuvittelin, että pystyisin käymään treeneissä tai salilla, mutta totuus on se, että työpäivät ovat 10-15 tunnin pituisia. Väsyneenä en uskalla mennä treenaamaan, etten loukkaa itseäni. Iltaisin kierrokset on niin korkealla, että nukahtamista on turha yrittää pariin tuntiin. Yöunille jää noin kuusi tuntia, ja hereilläoloaikana ehtii juuri pestä pyykit ja käydä suihkussa. Iho on stressin ja epäsäännöllisen rytmin vuoksi huonossa kunnossa, mutta eiköhän se kesällä taas tapapainotu. Silmänaluset ovat todella tummat, en enää tiedä millä saisin ne peittoon kun Blascokaan ei riitä...

Ruokailut on ihan mitä sattuu ja koska sattuu. Väsymyksen vuoksi makeita herkkuja tekisi mieli. Edellisestä lämpimästä ateriasta on jo muutama viikko. Vettä en todellakaan ole juonut siinä määrin kuin pitäisi. Paino on kuitenkin armeliaasti pysytellyt alle 73 kilon, joten uskon, että saan sen notkahtamaan alaspäin kunhan arki taas alkaa. Kävin äsken lueskelemassa muutamia blogeja jotka ovat lukulistallani, eli kyllä tämä tästä :-) Nyt kaikki netissäolo kuluu #mmkisat -jutuissa.

Stressin purkautumisen myötä tosin odottelen flunssaa saapuvaksi, eli katsotaan nyt miten tässä saa taas treenit alkuun. Sillä välin kun olen ollut viime viikot tiukasti sisätiloissa, ulkona on tullut kevät! Fillarilenkit alkavat kunhan saan takakumin vaihdettua, se on talven aikana mennyt käyttökelvottomaksi.

26.4.2013

Miksi niin hiljaista?

Ajatukset ja aika ovat nyt hyvin paljon kiinni työprojektissa, jota olen puurtanut nyt puoli vuotta. Loppu häämöttää jo, ja olo on mieletön! Olen tehnyt paljon töitä, huolellisesti ja hyvin. Nukun yöni vielä ihan rauhallisesti, mikä on merkki siitä, että stressi on toistaiseksi nollatasolla.

Paino on panostuksesta huolimatta pysynyt samassa 72 kilon tuntumassa, mikä on tietysti hyvä juttu. Olen käynyt treenaamassa normaalisti = 4-5 kertaa viikossa. Tällä viikolla on tuntunut siltä, että on kerättävä voimia, joten nyt on ollut rauhallisempaa tahtia. Kunhan työpuristus on ohi, alan taas kiinnittää huomiota syömisiin. H-hetkillä olen onnellinen, jos jännitykseltäni ruoka ylipäänsä pysyy sisällä tai ehdin jossain välissä syömään jotain.

Koko talven säästyin kovalta flunssalta (kiitos influenssarokotteen?), mutta nyt tuntuu, että nenä yrittää alkaa vuotaa. Sinkkiä, ceetä ja deetä naamaan kiihtyvällä tahdilla, nyt ei ole aikaa sairastaa!

20.4.2013

If there is a will, there is a way

Suurin osa näistä hoidettu ennen aamukahdeksaa. Kun asia on tärkeä, sille löytyy aikaa :-)

17.4.2013

Melkein

Eilen oli näin ->   I___I    lähellä etten syönyt pussillista sipsejä.

Klassinen virhe: ylipitkän työpäivän jälkeen nälkäisenä kauppaan. Vatsa vaati nopeita hiilihydraatteja. Mä valitsin kärryyn kaikenlaista valmista ja helppoa ruokaa. Juomahyllyltä kurvasin pakasteiden läpi, etten joutuisi menemään sipsien ohi. Etsin vieraasta kaupasta ehkä 10 minuuttia paristoja, ja pyörin siinä sipsihyllyn lähellä (ne löytyi vihdoin eläinten ruokien vierestä). Ja sitten annoin mielihalulleni periksi, työnsin kärryt jo puolittain sipsivälikköön - ja sitten tulin järkiini ja pakitin. Mikä tahansa muu olisi parempaa kuin tuo.

Kotiin päästyäni söin neljä pientä karjalanpiirakkaa kinkulla ja juustolla. Ei hyvä sekään, mutta taatusti parempi kuin pussillinen sipsejä.

Joku toinen kerta sitten.

14.4.2013

Lorvailua

Tiedättekö sellaiset ihmiset, jotka menee salille mutta ei edes hikoile siellä? Tekee pikkupainoilla muutaman kerran ja lukee lehteä. Tai niin kuin viime viikolla yks mimmi, souti 10 min ja polki pyörää 5 min ja tadaa - treeni valmis! Lähti suihkuun ja taisi saunoa oikein pitkän kaavan mukaan, kun oli vielä meikkailemassa kun mä menin fillarointini jälkeen HIKISENÄ pesulle.

Tänään mä voisin ehkä treenata tolleen. Jos viitsisin. Mulla on ihan veto pois, ja tiedän kyllä miksi. Duuni vaatii nyt paljon, ja tulevina viikkoina vielä enemmän. Mä luultavasti löysäilen vielä kun voin. Mulla ei ole yhtään vara tulla kipeäksi, joten passasin eilisen ulkotreenin, koska satoi aika rapeesti vettä. Tänään en saanut lapsenvahtia.

Mutta heti huomenna mä menen aamusta salille! Ja taidanpa tehdä jotain ihan lihasjuttuja, enkä pelkkää aerobista, mikä sekin on tosi kivaa. Oikeestaan jopa kivempaa kuin laitteiden vemputtaminen. Irtoraudasta mä sen sijaan tykkään - yksinkertaisia asioita yksinkertaisille ihmisille ;-)

Olen koomaillut nyt kaksi päivää, syönyt mitä sattuu (en silti mitään herkkuja vaan normiruokaa) ja milloin sattuu. Mulla on oikeasti ollut pitkästä aikaa NÄLKÄ, koska en ole kiinnittänyt huomiota ruoka-aikoihin tai ateriaväleihin. Lorvailu tekee välillä tosi hyvää! Se on mun tapa osoittaa itselleni, että olen kapinallinen, edes mun omat säännöt ei koske mua B-) Tiedän, ihan outoa toimia näin, koska ihan itse siitä kärsin. Tai en kärsi, mutta mahdolliset seuraukset on yksin mun. Kaksi päivää lorvailua = tavoite saavutetaan kaksi päivää myöhemmin. Vaan mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa :-) Pitää välillä antaa kuminauhan joustaa.

11.4.2013

Jumi

Paino jumittaa. Ei onneksi nousekaan, mutta eipä laskekaan. Tiedän syynkin: syön liian vähän siihen nähden, että urheilukertoja on kuusi viikossa. Mun täytyy alkaa taas pitää kirjaa, jotta syön oikeita ruokia ja tarpeeksi.

Muutenkin kynnän nyt syvissä vesissä alkuviikon suru-uutisista johtuen. Miksi se onkin niin, että vaikeudet kasaantuu? Kun yksi asia on pielessä, kohta on toinenkin. Ja siihen ei oma asenne vaikuta, sillä kaikki asiat elämässä ei ole itsestä kiinni. En mä sentään mikään maailman napa ole.

10.4.2013

Uni maistuu

Eilen illalla aloin haikailla jo seitsemän aikaan nukkumaan. Sinnittelin kuitenkin puoli kymmeneen, ja silloin nukahdin sekunneissa. Nukuin makoisat kahdeksan tunnin unet ja heräsin ennen kelloa. Tänään tuntuu samalta, sänky kutsuu jo, mutta vielä kannattaa odotella, jotta unta riittää aamuun asti.

Maanantain lepopäivä teki tehtävänsä, ja eilen oli vain tunnin venyttely. Tänäaamuna kävin soutamassa 45 min salilla. Huomenna taas täysi rähinä päälle kohti loppuviikkoa. Seuraava lepo luultavasti taas maanantaina.

Ruokailut ei nyt oikein suju niin kuin pitäisi. En syö tarpeeksi kaloreita, mutta syön luultavasti turhan paljon hiilihydraatteja. En ole jaksanut kirjata syömisiä Kiloklubiin, koska tein sitä kolme kuukautta. Nyt vedän henkeä, niin sitten taas jaksan. Kyllähän mä jo tiedän mitä pitäisi syödä.

9.4.2013

Sun posket on kaventuneet.

Noeitäänymmitääoo.

ONPAS! Mun posket ON kaventuneet. Ja kyllä, mä OLEN kiinteytynyt. Miksi se on niin hemmetin vaikea ottaa kehuja vastaan?

Eilen saatiin suru-uutinen. Ensin ei ruoka maistunut, ja niinpä sitten olisi tehnyt mieli syödä herkkuja. Katsoin jääkaapissa lasten suklaamunia. Katsoin karkkilaatikkossa lasten jotain jämäkarkkeja. Katsoin taas jääkaappiin, ja otin sieltä cashew-pähkinöitä. Kaksi kourallista. Ja ajattelin, että ei kannata aloittaa herkkumässytystä.

Tänään mieli on vähän parempi ja eilinen herkkuhimo lähinnä huvittaa.

7.4.2013

Voimaantunut olo



Tän päivän treeni oli kova ja vedin sen alle aikarajan, joten olo on voimaantunut. Tuntuu, että pystyisin mihin vaan! Nyt olisi hyvä päästä puurtamaan jonkun tympeen työjutun parissa, koska olo on sellainen, että pienet vastoinkäymiset vain naurattaa :-D

Tällä viikolla tuli seitsemän treeniä (vähän reilu seitsemän tuntia liikuntaa, viisi eri lajia), ja yksi vapaapäivä. Olin muutaman päivän itsekseen lasten kanssa, ja silloinkin sain treenit hoidettua. Olen siitä onnellisessa asemassa, että aikaa treenille järjestyy, kun sitä haluaa ja järjestää. Usein liikun aamukuudelta, mikä helpottaa painetta illoissa. Pystyn myös tarvittaessa nipistämään työpäivästä aikaa salilla käyntiin. Viikonloppuna sain kolme treeniä. Lapset on onneksi sen verran isoja, etteivät tarvitse jatkuvaa huomiota (vahdittavia toki ovat vielä), joten kotihommat sujuvat siinä sivussa.

Uusi viikko alkaa lepopäivällä, sillä edellinen oli tiistaina. Ensi viikolle on suunnitteilla neljä crossfit-treeniä, yksi aerobinen salilla ja yksi salitreeni. Pidetään voimaantunutta oloa yllä!


6.4.2013

Ai että ku oon reipas!

Harvoin pääsee nautiskelemaan kahdesta liikuntakerrasta päivässä, mutta tänään se onnistui. Aamulla oli crossfitiä ja iltapäivällä kävin kävelemässä. Crossfitissä jäi vähän harmittamaan, kun en laittanut tarpeeksi painoa tankoon, jälkikäteen ajatellen olisin jaksanut kyllä.

Mulla on todella iso henkinen kynnys ladata lisää painoa tankoon. En ymmärrä miksi. Pahinta mitä voi tapahtua on kuitenkin vain se (kunhan pitää tekniikan puhtaana), että en jaksa nostaa niitä. Niinku mitä sitten?!?!?

Kävelylenkki kevätauringossa oli ehkä tän päivän kohokohta. Kukaan ei vaadi mitään (mulla oikeesti korvat soi täällä kotona "äiti, äiti, äiti" kymmenellä eri tyylillä sanottuna, mau'uttuna, rääyttynä, kysyvästi, käskevästi, kehottaen ja vaatien). Askel oli pitkä ja kevyt.

Ihanaa viikonloppua kaikille lukijoille!

Nyt näyttää siltä miltä pitääkin!

Kevennys viikonlopuksi

Jos Sami Hedbergin stand up -komiikka uppoaa, tsekkaa tämä hauska pätkä. Tiedät miksi mennä takariviin :-D http://www.youtube.com/watch?v=ZdgSir6Q1lc

5.4.2013

Onpa ihanaa olla nainen

No ei ole! #¤%#"!!! Heräsin 02.30 ja sen jälkeen ei uni tullut, ei vaan yhtään väsyttänyt. Pyörin lakanoissa ja katoin telkkaria, ja kun kello viimein läheni viittä, nousin ja lähdin tankkaamaan auton ja salille. Miten tää naisiin liittyy? Veikkaan tämän johtuvan hormoneista ja siitä, että menkat on alkamassa. Viimeksi oli ihan sama, ja kun yhdelle terveydenhoitajakaverille siitä mainitsin, hän sanoi että voisi liittyä kiertoon. No kukkuu, tässä sitä nyt sitten mennään puolivaloilla päivä ja iltapäivästä mä oon salee ihan naatti.

Hyvä juttu on se, että salitreeni on tehty ja loppupäivän saakin väsyttää. Tein uudella ohjelmalla, se on kaksijakoinen ja molempina päivinä on sekä ylä- että alakroppaa ja selkä + vatsa. Tämä siksi, että käyn crossfitissä 2-4 kertaa viikossa ja siellä ohjelmassa on mitä milloinkin, eli ei voi valita tekeekö vai ei. Ohjelma oli ihan kiva, mutta aikaa meni 1 h 30 min mikä on kyllä aika paljon, tosin liikkeitäkin on 10. Ai miten ihanasti smith-kyykky tuntui! Tein oikein superalas ja ajattelin niitä ihania pakarakuvia missä on motivaatiotekstejä :-D

Vaatteista huomaa että tiivistymistä tapahtuu vaikka paino ei just nyt ole liikahtanutkaan (paitsi ylöspäin muutaman sata grammaa, varmaan laskee taas kun menkat alkaa). Farkut ei kinnaa vaan tuntuvat vyötäröstä, reisistä ja pepusta väljemmiltä, vyötä saa kiristää ja trikoita saa nykiä ylöspäin. IHANAA!

Eli huonosta yöstä huolimatta päätin, että tästä tulee hyvä päivä :-) Asenne ratkaisee - aina.

4.4.2013

Haastettu

Päärynä Piukaksi -blogin Päärynä haastoi minut 11 kysymyksellä. Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa. Aika vasta laitoin vastaavan haasteen eteenpäin, eli nyt en haasta ketään, mutta vastaan mielelläni Päärynän kysymyksiin :-)


Haasteen säännöt
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastetun pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet hän on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta

1. Olen nykyisin aika kiireinen työssäni. Menossa on työurani suurin, mielenkiintoisin ja haastavin projekti.

2. Haluaisin käydä pilkillä kevätjäillä.

3. Olen treenannut crossfitiä kahdeksan kuukautta, ja on lukuisa määrä liikkeitä, joihin fysiikkani ei vielä riitä. Tavoitteenani on mm. opetella vetämään leukoja, kiipeämään seinälle jalat edellä (wall climb) ja oppia hyppäämään hyppynarulla tuplia putkeen.

4. Odotan kovasti pyöräilykauden starttia! Maantiellä pääsisi jo polkemaan, mutta meidän oma hiekkatie on vielä lumen peitossa. Kävelyteiltä ei ole vielä harjattu liukashiekkoja pois.

5. En voi syödä työpaikan ruokalassa lämpimiä ruokia, sillä joku niissä saa vatsani turpoamaan ilmapalloksi. Missään muualla tällaista ongelmaa ei ole.

6. Kotona minun pitäisi hoitaa ikkunanpesu-urakka.

7. Minulla on melko huono sisäinen kello, olen huono arvioimaan kuinka paljon aikaa on kulunut tai jäljellä tai paljonko kello on. Siksi työhuoneessani on kaksi kelloa, lisäksi kellonaikan näkyy tietokoneella ja puhelimessa.

8. Olen tyytyväinen, että olen pystynyt tänä vuonna urheilemaan neljä kertaa viikossa (pl. sairasviikot).

9. Odotan kovasti että paino laskee 70 kilon alle, en ole ollut siellä kahdeksaan vuoteen!

10. Olen naiseksi kiinnostunut paljon autoista.

11. En ole koskaan tuntenut tarvetta viettää tipatonta tammikuuta.

Päärynän 11 kysymystä minulle

1. Miksi pidät blogia?
Pitääkseni yllä omaa motivaatiota ja kirjoittaakseni asioita muistiin. En tosin vielä lueskele vanhoja tekstejäni.

2. Mitä liikuntalajeja olet elämäsi aikana harrastanut?
Oikeastaan ihan samoja joita nytkin, ratsastus vaan on jäänyt vähemmälle. En ole koskaan harrastanut mitään lajia seurassa tai joukkueessa.

3. Kenelle olet kertonut pitäväsi blogia?
En kenellekään!

4. Venytteletkö aina treenipäivinä?
En... Venyttelen aivan liian harvoin. Enemmän ENNEN treeniä kuin treenin JÄLKEEN :-o Tämä asia on ehdottomasti korjattava.

5. Mikä on himottavin herkku?
Ihme kyllä, ei suklaa, vaikka olen ollut ilman reilut kolme kuukautta - tai ehkä juuri siksi. Jäätelö on raikasta ja hyvää, mutta kuuluu kesään ja etelänmatkoille. Hmm.... Ehkä joku toffee voisi maistua?

6. Jos saisit valita vain yhden ruoka-aineksen autiolla saarelle, minkä ottaisit?
Lihaa :-D

7. Jos saisit valita vain yhden liikuntavälineen/-varusteen autiolle saarelle, minkä ottaisit?
Tähän pitäisi keksiä joku tv-shopin kokonaisvaltainen vetkutin, jolla voi tehdä mitä vaan.

8. Jos et, niin miksi et ole jollekulle/yleisesti kertonut blogin pitämisestä?
Luultavasti pelkään epäonnistumista tai liian hidasta painonpudotustahtia, joten minua nolottaisi jos joku katsoisi vierestä että eihän tosta räpistelystä mitään tule ja mitä toikin tossa yrittää muka muuttaa tapojaan.

9. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut yössä?
7,5 ja se on minulle riittävä määrä.

10. Kerro yksi huono tekosyy, mitä olet joskus käyttänyt välttääksesi treenaamisen.
YKSI?! Mulla olisi antaa vaikka kuinka monta :-D "Tänään en voi mennä treenaamaan koska sisko soittaa kohta / kävin just eilen / just viime viikolla / ulkona sataa / pitää siivota / laittaa ruokaa / tuntuu niin kuin olisi vähän nuha tulossa." You name it, I used it already.

11. Motivoivin (ihan missä tahansa sinulle tärkeässä asiassa) tv-ohjelma/blogi?
Suurinta pudottajaa katoin yhdessä vaiheessa tosi paljon, ja olenhan mä nää kaikki Superdietit ja Rakas pullukka -ohjelmat katsonut. Ideaaliohjelma olisi sellainen jossa seurattasiin treenaamista, ei laihduttamista. Blogeissa tykkään enemmän sellaisista jossa harrastellaan ja treenaillaan eikä eletä kiireistä ja kimaltavaa fitness-elämää kieli vyön alla.

Kiitos Päärynälle haasteesta :-)



3.4.2013

45 minuuttia on uusi tunti

Koin pari vuotta sitten oivalluksen, joka on auttanut mua hurjasti liikunnan suhteen:

Liikuntasuorituksen ei tarvitse olla täysi tunti.

Kyllä se nyt naurattaa, daa, ei tietenkään tarvitse. Mutta siihen asti olin oikeasti toiminut niin, että jos en ehdi liikkumaan täyttä tuntia, en lähde ollenkaan. Tajusin, että esimerkiksi:

Puolikin tuntia liikuntaa on parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan.

Nykyisin pidän 45 minuutin sääntöä itselleni, se on oikein hyväksyttävä liikuntasuorituksen kesto. Esimerkiksi aamuaerobiset ja tänään iltapäiväaerobinen soutu kestävät juuri tuon 45 minuuttia, ja siihen päälle sitten pikaiset venyttelyt. Kävelyllä en katso aikaa, matka määrää sen kuinka pitkä suorituksesta tulee (suoritus on tässä yhteydessä muuten aika negatiivissävytteinen termi, missä liikunnan ilo?!). Pyöräillessä taas mulla on muutama eri lenkki, ja tavoitteena on mahdollisimman lyhyt aika ja kierrosaikojen parantaminen kauden edetessä. Sama hiihdossa, tietty kierrosmäärä, ja mahdollisimman nopeasti. Juoksussa mittaan matkaa tai samalla reitillä käytettyä aikaa.

Every step matters.

Jokainen askel kuluttaa rasvaa, hoen itselleni kun kiipeän portaita sen sijaan että huristaisin hissillä ylös.

2.4.2013

Beestä Aahan


Naiset, uskon että jaatte tuntoni painonpudottamisen ärsyttävimmästä miinuspuolesta: tissit katoaa. Ne vaan häipyy, puf! Eikä tule takaisin. Miksi, oi miksi rasva just siitä lähtee missä sitä saisi olla?

Mun B on kutistunut A:ksi, ja mä joudun uusimaan buduaarini garderoobin. Urheiluliivitkin löpöttää edestä. Miksi ihmeessä ympärysmitta rintojen alta ei pienene samaa tahtia? Tarvitaan uusia liivejä tai silikonit.

En mä oikeesti silikoneja halua, koska rinnat on vain pienet, ei riippuvat. Ne on yksinkertaisesti vain kutistuneet. Ja mä olen aina tykännyt siitä että on pienet rinnat: voi nukkua mahallaan, juosta ja ratsastaa ilman että etumusta täytyy erityisen kovasti tukea. Raskaus- ja imetysaikana mulla oli peräti C:t, ja nehän oli ihan hirmuiset hinkit, kauheet daisarit. Ja tiellä.

Mutta kyllä mä ymmärrän niitä, jotka haluavat rintansa pienentää tai suurentaa. Mikäs siinä, erittäin henkilökohtainen asia. Jos ei miellytä ja asia on helposti korjattavissa, antaa mennä.

Ensi kesäksi ostan jotkut ihanat uudet bikinit, vaikka tuollaiset Tommy Hilfigerit. Topattuna.

Ai niin, olen mä liikkunutkin, eilen tunnin mobbaus ja tänään aamutreenit. Huomenna vois tehdä salilla yläkropan tai sitten aerobisen. Tai sit mä pidän vapaan.



31.3.2013

Huilipäivä siirtyi huomiselle

Mulla piti olla tänään välipäivä liikunnasta, mutta keksin ottaa kyläreissulle kamppeet mukaan ja kävellä kotiin. 1h 15 min ihan peruskävelyä, ai miten mutkatonta ja helppoa se onkaan! Ja varsinkin kun pääsi yhteen suuntaan etenemään, ei tarvinnut mennä edestakaisin, se tuntuu aina jotekin niin turhalta ja tylsältä. No mutta, huomiselle olen buukannut crossfitin mutta saapa nähdä olisiko sittenkin huilipäivän vuoro.

PMSkö vaivaa vai mikä, kun ihan ilman syytä ottaa kategorisesti kaikki pattiin. Nämä pitkät pyhät on muutenkin tylsiä, ja kun tätä ennen just lusittiin viikko perheen kesken hyvin tiiviisti, vaikkakin lomalla muissa maisemissa, niin ei oikein jaksa innostaa... Saakohan tällaista edes sanoa ääneen? Ja kun pääsiäisessä tärkeintä on suklaamunat, joita en herkuttomuuden takia syö, niin eipä tässä paljon käteen jää :-D Toivottavasti huomenna mieli kirkastuu jo, ja tiistainahan pääseekin sitten töihin purkamaan liiat energiat.

30.3.2013

Uusi tuttavuus: raejuustokaurapuuro

Nonni, nyt minäkin olen päässyt raejuustokaurapuuron makuun! Kahtena aamuna olen keitellyt mikrossa puuron Tupperin kannellisessa kipossa (tälle on joku hieno nimi mitä en nyt muista, mutta kannu on siis älyttömän kätevä ja hommasin sen lasten vauva-aikana juuri mikropuuronkeittoa varten). Normaalisti syön puuron töissä, ja siellä en ole lähtenyt raejuustolla kikkailemaan.

1 dl kaurahiutaleita
2,5 dl vettä
1+1+1 minuuttia mikrossa täydellä teholla välillä sekoittaen

Valmiin puuron joukkoon 100 g raejuustoa ja ääntä kohti. Oikeastihan tuohon pitäisi laittaa vielä sokeritonta mehukeittoa tai marjoja, mutta oikeesti, yhteen mahaan ei mahdu tuo kaikki! Muutenkin tuntuu, että vatsalaukku on pienentynyt ja jo päivällisen 100 g kalaa + 200 g kasviksia + 100 g raejuustoa on jättisatsi, josta tekisi mieli jättää osa lautaselle. Raejuustopuuro ei saa aikaan mitään erityisiä makuelämyksiä, aika mietoa tavaraa maultaan ja menee helposti alas. Se pitää nälkää ihan älyttömän hyvin, paljon paremmin kuin pelkkä kaurapuuro. 

Kiittämättömyyttä

Vaaka näytti vähemmän kuin vuoteen, 72,0 kg! Vähän aikaa jaksoin siitä iloita, mutta treenien jälkeen suihkussa jo alkoi mahamakkara ja jenkkakahvat ärsyttää :-/ Eikö ne vois jo kadota?! Vielä viisi kiloa ekaan tavoitteeseen ja seitsemän seuraavaan (johon en tiedä pääsenkö koskaan, en ainakaan jos lihasmassaa olisi kuten toivon).

Mahtavaa on se, että pääsiäisen aikanakin pääsee treenaamaan, jopa normaalia enemmän. Johan tuossa viikko olikin taukoa. Sentään juoksin neljä lenkkiä loman aikana, että ei se ihan löhöilyksi mennyt. Koska paino ei noussut, mietti piru olkapäällä, että olisiko se voinut laskea, jos olisin jättänyt herkut syömättä? Miksei mihinkään voi olla tyytyväinen?!?!!?

Hei muuten - mä olen tiputtanut 6,6 kg tänä vuonna eli kolmen kuukauden aikana - minusta se on aika hyvin :-)

28.3.2013

Rakas, sinusta on tullut pullukka

Eilen Subilla alkoi uusi sarja Rakas, sinusta on tullut pullukka. Jos missasit, niin Katsomo pelastaa. Ihan hauska uusi sarja, aion jatkossakin katsoa.

Minun pullukkuuteni sen sijaan on katoamaan päin, sillä vaaka ilahdutti aamulla 72,5 kilolla :-) Tästä tulee hyvä päivä! Aamupuuron söin töissä ja lounaaksi otin mukaan salaattia ja välipalalle on maitorahkaa. Ja hei, aurinkokin paistaa :-)

27.3.2013

Loma ohi

Näistäkö mun olisi pitänyt pystyä kieltäytymään?
Loma oli kiva ja aurinkoa riitti! Söin joka päivä jäätelöä ja jonkun leivonnaisen, mutta ruoan määrä oli varsin kohtuullinen ja hedelmiäkin söin paljon. Vaaka kiitti ja paino ei noussut yhtään :-) Kävin joka toinen aamu autingon noustua juoksemassa, ihana kun ei tarvinnut varoa liukasta!

Nyt voin taas unohtaa herkut ja palata normiarkeen. Helppo olla, kun ei tarvitse miettiä paljonko kaloreita tulee herkuista - nolla on nolla :-) Onneksi ei tee mielikään, kun olen jo tottunut siihen että arkena ei herkutella.

17.3.2013

Aikainen viikonloppu


hattara,herkut,karamellit,ruoka,välipalat,valokuvat

Tiedättekö sen, että kun viikonloppuna on lupa herkutella, se alkaa jo perjantai-iltana. Pahimmillaan perjantaina iltapäivällä. Ja jatkuu läpi lauantain ja sunnuntain. Maanantaina pudotus maan pinnalle onkin sitten raju.

Mulla on just sellainen tunne nyt. Huomenna on lupa ottaa herkkua lähes kolmen kuukauden tauon jälkeen. Ja tekisi mieli ottaa jo nyt.

Mä pelkään, että repsahdan ja vedän kaikki herkkujälkiruoat jotka näen, ja huuhdon ne alas kuohuviinillä, koko viikon ajan. Ja tulen takaisin ihan pullana.

Miks mun pitää olla tällainen ruokavammainen, että murehdin jo etukäteen onnistumista ja epäonnistumista? Voi kun voisin suhtautua asiaan rennosti eli olla ajattelematta koko asiaa etukäteen ja syödä sitten sen verran kuin hyvältä tuntuu, sitä mikä hyvältä tuntuu.

Mittoja ja tavoitefarkkukuvia päivitetty

Lähtötilanne ja tavoite -välilehdeltä löytyy uudet mitat ja kuvat :-)

Ja kevennykseksi Radio Novan parodia Jutan superdieteistä X-D

Jäin eilen mietiskelemään eilistä postaustani. Miksi mulla menee aina yli nää liikunnat? Mä ahnehdin, ja jaksan sitä ehkä kaksi viikkoa, sitten tulee väsymys ja on pakko pitää taukoa. Tänä aamunakin ensimmäinen ajatus oli, että jospa kuitenkin kävisin treenaamassa, kun en varmuudella huomenna pääse. Kun liikunta on mulle kuitenkin vaan sitä, että saan siitä energiaa, ei sitä, että treenaisin tavoitteellisesti jotain määränpäätä kohti. Se antaa aina enemmän kuin ottaa ja auttaa jaksamaan muuta arkea. Liikunnasta tulee tosi hyvä fiilis. Mulla on projektiluontoinen työ, ja ajoittain stressi on kova. Liikunta on hyvää vastapainoa sille, mutta kun stressi kovenee, väsytän itseni treenaamisella. Ja mä teen tän joka ikinen kerta, en vaan osaa kohtuutta.

Auttaisiko etukäteissuunnittelu? Tällä viikolla liikun näinä päivinä ja pidän näin monta vapaapäivää. Kuinka monta vapaapäivää mä tarvitsen viikossa? Sen olen tajunnut, että vapaapäivä ei ole se, että käy vain pyöräilemässä tai tekee vain ylä- tai alakropan, vaan sen pitää olla totaalilepo (no daa-a...). Jos mulla ei olisi lapsia tai perhettä, mä varmaan liikkuisin kaiken vapaa-aikani. Kun se rulla pyörähtää päälle, sitä on vaikea saada himmaamaan. Mutta joku kohtuus tähän on löydettävä, koska muuten tulee kyllästyminen tai energiavirtaus kääntyy väärään suuntaan, eikä saakaan enää voimaa.

16.3.2013

Terveyden vahvistaminen on velvollisuus

Taidan olla keski-ikäistymässä. Olen nimittäin löytänyt Yle Puheen ja sieltä Jari Sarasvuon ohjelman. Puolustukseksi täytyy sanoa, että löysin sen aikanaan Twitterin kautta :-D

Sarasvuolla on mielenkiintoisia aiheita. En ehkä ymmärrä kuin puolet siitä mitä hän puhuu, mutta silti se kiinnostaa. Sarasvuo on persoona, josta joko tykkää tai ei tykkää. Minä tykkään. Olen pari kertaa kuunnellut livenä hänen myyntiin ja johtamiseen liittyvä luentojaan. Sillä kaverilla on amerikanmeininkiä ja jotenkin tässä touhussa on uskonnollista hurmosta.

Viime viikon aiheena hänellä oli terveys. Lähetyksen voi kuunnella täällä ja sitä pohjustavan blogitekstin voi lukea täällä.

Terveyden määritelmäksi hän esitteli neljä porrasta: fitness (hyvä), wellness (ok), sickness (huono) ja illness (sairas). Wellness ei riitä, vaan kun on fitness-tasolla, terveyden heilahtelujen takia tippuu vain wellness-tasolle, ei sairaaksi asti. Toinen mielenkiintoinen juttu oli se, että treenaamalla saa nostettua testosteronitasoa (myös estrogeenitasoa naisilla), mikä parantaa itsevarmuutta ja mielialaa.  Kokonaisvaltaiset liikkeet isoilla painoilla edesauttavat tässä. Innostuin tästä, koska tunnistin elämästäni kohdan, jossa treenaaminen vahvisti itsetuntoani ja päätin, että tuo duuni on mun, mä haluan sen. Ja sain.

Kroppa huutaa lepoa

Tällä viikolla olen liikkunut aika ahkerasti. Mulle ahkerasti tarkoittaa kerran päivässä, kahta treeniä en päivääni saisi mitenkään mahtumaan - tai sitten se tarkoittaisi etten näkisi lapsia tai kävisi töissä. Crossfitissä kävin kahdesti, salilla poljin fillaria kahtena aamuna ja kerran tein salitreenin. Näiden lisäksi kävin tänään venyttelemässä salilla tunnin. Huh! Nyt tuntuu siltä, että kroppa kaipaa lepoa ja mieli rauhaa.

Ja just lepoa ja rauhaa onkin luvassa, kun ensi viikolla lähdemme aurinkolomalle, ihanaa! Odotan kovasti leppoisaa ajanviettoa perheen kanssa, valmista aamiaispöytää, lämpöä, aurinkoa ja JÄÄTELÖÄ! Aion pitää pikkubreikin herkuttomuudessa ja nautiskella pikkuisen jäätelöä joka päivä! Myös juoksulenkkarit aion pakata mukaan, sillä näillä mun unilla herään noin kolme tuntia ennen muuta perhettä, joten siinä kohti on hyvä käydä ulkoilemassa.

Vaaka näytti tänään 73,0 ja vaikka koinka kuitin uudestaan, niin en saanut lukemaa alkamaan 72:lla :-D

15.3.2013

Yksityinen kuntosali

Mun duunin sali on kuin yksityinen tai ihan oma sali, koska siellä on harvoin ketään, ainakaan silloin kuin mä käyn. Eli aamutuimaan. Tänään kävin pyöräilemässä 45 min kuuden jälkeen...

Miksi oi miksi mä en osaa nukkua kun saisi! Tänäänkin heräsin viiden jälkeen. Tietty sillä voi olla jotain tekemistä asian kanssa, että menen nukkumaan ysin aikaan ja nukahdan viimeistään kymmeneltä. Tuleehan siitä kuitenkin seitsemän tuntia unta.

Vaaka näytti tänään iloisesti 73,1 kg. Paino kävi pari viikko sitten 72,5:ssä, mutta sitten tuli särkylääkekuuri ja taas kerran - turvotusta. Miksi kaikki napit vaikuttaa mun painoon jollain lailla? No nyt pitäisi kyllä olla nuo turvotukset jo pois. Ja varmaan onkin, mutta vettä en ole saanut pariin päivään alas vanhaan malliin, kun olen istunut vähemmän omalla työpisteellä ja enemmän palavereissa. Ai niin ja viime perjantaina kävin siellä humpalla, siinä kyllä kalorit paukkui :-D

Pohkeet on tuhannen jumissa, olivat hyppynarun jälkeen ja rääkkäsin vielä keskiviikkona salilla - niinpä ne oikeesti vinkui eilen kun kävelin korkokengillä rappusia alas :-o

14.3.2013

Onnettaren suosiossa

Ja miten suloisen pikkuonnettaren suosiossa olenkaan ollut - katso itse!

Voitin Voimaa iive! -blogin arvonnassa Fit-lehden kuuden kuukauden tilauksen, jee! Mä tykkään kierrättää lehtiä kavereitten kanssa, ja tota ei tulekaan kenellekään meille. Jotain irtonumeroita olen saanut työkaverilta luettavaksi.

Onnettaren suosiossa - tai sitten olen vaan niin supermielenkiintoinen B-) olin myös kun BodyCamp valitsi Lady Poweriin ryhmiä. Me haettiin ja päästiin mukaan! Saadaan puoleksi vuodeksi treeniohjelmat ja ruokavaliot. PT-tapaamisia on kaksi, ja niitä on mahdollisuus saada lisää. Ollaan ihan fiiliksissä, kiva lähteä porukalla painaa hommia! Puoli vuotta on just hyvä aika, kun siinä ajassa ehtii juurtua kunnolla uudet tavat. Mä olen aika kilpailuhenkinen, eli mua motivoi kovasti tämäntyppinen toiminta :-)

12.3.2013

148 Domino-keksiä myöhemmin


Olen ollut ilman herkkuja 74 päivää. Se tarkoittaa vähintään 148 kpl syömätöntä Domino-keksiä tai 74 Fami-patukkaa. Oikeasti söin suunnilleen suklaapatukan verran herkkuja päivässä. Harvassa olivat ne päivät, kun ei mitään roskaa mennyt vatsaan. En edes viitsi laskea kuinka monta kaloria nuo sisältäisivät. Tai ihmetellä sitä, miksei sitten paino ole tippunut jo seitsemää kiloa.

11.3.2013

45 treeniä, 40 tuntia


Kuva HeiaHeiasta
 Mulla on tänä vuonna jo 45 treeniä suoritettuna! Mulla yksi treeni on yksi treeni, eli lämmittely, toiminta ja venyttelyt on yksi kerta. Jotkut tykkäävät merkata nämä erikseen kolmeksi harjoitukseksi, mutta mulle riittää tämä tarkkuus. Kaikista en ole merkannut matkaa, esimerkiksi tuossa sisäpyöräilyssä on vain tämänaamuinen pyrähdys. Yhteensä yhdeksää lajia olen tänä vuonna tehnyt, ja vielä ainakin muutamia mm. uinti tulee ihan varmasti. Kun alkuvuoteen mahtuu kymmenen viikkoa, niin sehän tekee 4,5 treeniä per viikko - aika hyvin minusta!

Sairaspäiviä tähän vuoteen on mahtunut 17, mikä on mulle hyvin tyypillinen alkuvuoden määrä. Jostain syystä vuodenvaihteessa flunssat tarttuvat minuun ja tuovat pakollisia taukoja treenaamiseen. Fiilis on kuitenkin treenatessa ollut vahvasti plussalla :-D

9.3.2013

Skumppaa & humppaa

Olin eilen kavereitten kanssa discoilemassa. Kuohuviini virtasi koko illan (ja myös vesi) ja kalorit paloi tanssilattialla. Hauska ilta! Mä käyn tosi harvoin ulkona privaatisti, kun töiden takia sitä tulee tehtyä useammin. Työjutuissa harvoin juon mitään naista väkevämpää, yleensä alkuskumpan ja tilkan viiniä ruoan kanssa ja sitten autolla kotiin. Mä en ikinä kieltäydy kuohuviinistä, ja mulla on aina pullo kylmässä siltä varalta että tekee mieli. Kuohuviini ei kuulu herkkulakon piiriin!

No sen verran on vedoton olo tänään, että päikkärit maistui. Entisessä elämässäni olisin varannut jo etukäteen tällaiseksi päiväksi sipsipussin, dipit ja limut. Siis niiden lisäksi, jotka olisin mussuttanut jo valmistautuessa juhlimaan. Nyt on silleen hyvä olo, että ei ole mitään suolaturvotusta. Jotain hyvää tekisi mieli, niinpä varasin illaksi naposteluporkkanoita ja viinirypäleitä. Ehkä heittäydyn niin villiksi, että otan muutaman cashew-pähkinänkin :-D

7.3.2013

Selkä ei saa pyöristyä

Käynti fysioterapeutilla sai mut tuntemaan itseni ihan toopeksi. En osaa seistä, en istua, en kumartua enkä kyykätä. Seeeeeeelvä.... Lantiota pitää saada vähän eteenpäin. Lantionpohjaan tukea. Polvet ei saa menne varpaiden yli. Jaloilla, ei selällä. Selkä ei saa pyöristyä. Jätä selkä notkolle. Sit oli vielä liuta jotain kommentteja joista en ymmärtänyt mitään. RUAAAH!

Sain jumppaohjeita, joita pitää tehdä pitkin päivää. Ja teipit selkään, ne kertoo jos poikkean keskiasennosta, joka on universaali ja toimii kaikessa. Arvatkaapa pystyinkö ees sitomaan kengännauhoja niiden kanssa >:-Z

6.3.2013

Lehtiarvonta Iiven blogissa

Käykääpäs tutustumassa Voimaa iive! -blogiin, iive on urakoinut hienosti ja meinaa vielä jatkaa! Blogissa on nyt käynnissä arvonta, jossa kaksi onnekasta voittaa Fit-lehden kuusi seuraavaa numeroa. Olisinpa minä niistä toinen!

Early (angry) bird

Tämä aikainen lintu ei saanut nukuttua kuin puoli viiteen, vaikka herätys kuudelta olisi riittänyt :-/ Tietenkin tähän vaikuttaa se, että jo puoli kymmenen aikaan illalla olen unessa - no mieluummin näin päin, koska jumppa-aamuina pitää kuitenkin herätä viideltä. Niinpä sitten laitoin kamat kasaan ja lähdin salille ennen työpäivää. Nyt on soutulaite saanut kyytiä, saunottu ja syöty aamupuuro. Olen valmiina alkavaan työpäivään. Enkä ole enää edes vihainen :-)

4.3.2013

Pitkästä aikaa aamusalilla

Viikonloppuna söin aamupaloilla niitä sämpylöitä, ah, hiilihydraattia! Nyt pitää kuitenkin pyristellä siitä eroon ja keskittyä taas painoa laskevaan ruokavalioon. Paino junnaa, ja syitä löytyy: en ole juonut tarpeeksi vettä, en ole syönyt töissä omia eväitä vaan käynyt ruokalassa, ja tulehduskipulääkekuurikin taitaa kerryttää nestettä. Ruotuun siis!

Torstaina olen menossa yhteen gaalaan, johon pitäisi saada housupuku mahtumaan päälle. Tai mahtuu se, muttei se kauhean kivalta näytä. Ainakin motivaatio nousee!

Tänään kävin pitkästä aikaa aamusalilla, ja olikin kiva kun koko sali oli omassa käytössä :-) Tein ylävartaloa, koska eilen crossfitissä oli vahvasti jalkoja rasittava WOD. Nappasi ohjelman Jan Sundellin kirjasta Hanki lihasta, polta rasvaa, ja kirjasin ylös painot jotka käytin, jotta tiedän etten ainakaan pienemmillä tee jatkossa :-)

2.3.2013

Kätevä emäntä

Tiiättekö mikä on helpoin tapa kerätä pisteet himaan perheeltä viikonloppuaamuna? Tuoreet sämpylät. Vielä helpommalla pääsee kun ei ala leipoa niitä aamutuimaan atomeista, vaan toimii illalla näin: tee taikina, leivo sämpylöiksi pellille, peitä pelti muovilla ja laita jääkaappiin. Siellä ne kohoaa yön aikana, ja aamulla laitat uunin päälle ja kylmät sämpylät sinne (ellet sitten herää puoli tuntia aikaisemmin ja ota ne huoneenlämpöön) ja paistat. Ei voi olla helpompaa!

Eilen illalla ei väsymyksen kourissa tullut moinen mieleen, mutta onneksi heräsin jo puoli seitsemältä - olinhan mennyt nukkumaan jo kahdeksan jälkeen :-o Niinpä laitoin sämpylät tulemaan ihan perinteiseen tapaan. Vielä toinen leipomisvinkki: kaikki hiivataikinat kannattaa kohottaa mikroaaltouunissa! Uuni ei ole päällä, mutta se on vedoton ja tiivis tila, oma pikku ekosysteeminsä, mikä vauhdittaa taikinan kohoamista. Jos oikein jaksaa, niin paistaa ne puu-uunissa, voi että tulee makoisia!

Sämpylöiden leipomisessa on parasta se, että niihin voi laittaa ihan mitä tahansa: kaurapuuron tai perunamuusin tähteet, juustoraastetta, leseitä, rouheita, maltaita, mitä tahansa jauhoja mitä kaapista löytyy, porkkanaraastetta tai bataattia, siirappia tai hunajaa, aurinkokuivattua tomaattia tai vaikka tuorejuustoa. Ja tietenkin näppituntumalla, ohjetta ei tarvita. Joka kerta tulee erilaisia makuja. Tällä kertaa käytin vehnäleseitä, olutmaltaita, leipäsiirappia, ruis- ja vehnäjauhoja. Kohta nähdään miltä maistuu :-)

Talvi yllätti taas :-o Yöllä pakkanen on kiristynyt yli -15 asteeen, keli on tosin tosi hieno, eli täytyy aamupalan jälkeen lähteä liikekannalle lasten ja koiran kanssa.

P.S. Sanomattakin on selvää, että särkylääkekuuri aiheuttaa turvotusta. Nyt ei kannata käydä vaa'alla, jottei masennu sen lukemista.

1.3.2013

Väsyttää

Olin eilen kulttuuririennoissa, ja yöunet jäivät viiteen tuntiin. Ihan selvin päin olin, mutta olo on silti ihan kuin krapulainen johtuen lyhyistä yöunista. Väsyttää. Ja kun väsyttää, nälättää. Tai ei oikeastaan ole edes nälkä, olisi vaan kiva syödä jotain. Varmaan elimistö kaipaa verensokerille boostia ja yrittää ohjata jalkoja ja käsiä suklaapatukoiden luo. Joku ujuttaa ilmastointikanavan kautta kanelipullantuoksua huoneeseen. Kanelipulla on mun herkkua!

Se ei kuitenkaan tule kyseeseen. Olen ollut yli kaksi kuukautta ilman herkkuja, miksi tyrisin nyt? Oikeesti mietin, että jos olisi vuoden ilman suklaata. Ihan vaan osoittaakseni itselleni, että pystyn kyllä kun päätän.

Parin viikon päästä lähdetään lomalle, ja siellä aion herkutella pienesti joka päivä - jäätelöllä. Ihana mennä valmiisiin ruokapöytiin, ei tarvitse kokata eikä tiskata eikä siivota. Odotan jo kovasti!

Tämänpäiväiseen väsymykseen ei tunnu kirkasvalot auttavan, on kokeiltu korviin, pöytämallista ja aurinkokin helottaa. Mulla helottaa vain posket väsymyksestä. Aamulla kävin makuulle kylppärin lattialle (ah, lattialämmitys ja pörröinen matto) ja toivoin, että voisin jäädä siihen nukkumaan.

Vielä muutama tunti lusittavana ja sitten koittaa vapaus ja viikonloppu. Minulla ei ole muita suunnitelmia kuin ulkoilua ja crossfittiä. Ja tietenkin siivota pitää, kuinkas muuten... Pyykkiäkin on taas kertynyt kauheat vuoret. En voi sietää imuroimista (mutta teen sen silti kun pakkohan se on), mutta rakastan pyykkien ripustamista kuivumaan ja viikkaamista! Perversionsa kullakin :-D

Koitan pysytellä hereillä. Voiko istualteen nukahtaa töissä? Kohta se nähdään.

28.2.2013

Pikakelauksella pari viimeistä päivää

Maanantain ja tiistain välisenä yönä selkä jumahti - jo kolmannen kerran :-/ Alaselkä ei toimi ja lihakset painaa hermoa, mikä säteilee kipuna alaraajoihin. En oikein tiennyt että mitä pitäisi tehdä, onko liikunta hyväksi vai pahaksi, niinpä suuntasin lääkäriin. Sain ajan vasta keskiviikolle. Kotiinviemisinä tulehduskipulääkettä, lihasrelaksanttia ja lähete fysioterapeutille. Liikuntaa kannattaa ja saa harrastaa, mutta ei hyppyjä, juoksua eikä muuta täräyttävää. Hiihtoa ei myöskään suositellut, koska se on pahentanut oireita matkan varrella.

Ajattelin nyt viikon verran ottaa rauhallisemmin ja panostaa venyttelyyn, ja sitten kuulostella josko normaalit jutut uskaltaisi palauttaa. Kuntoonhan tämä on saatava, eli pakko ottaa vähän rauhallisemmin nyt - jumi on kuitenkin tullut jo kolme kertaa. Viimeiseen viikkoon ei ole tullut liikuntaa kuin yksi hiihtolenkki, ja eiliselle tungin puolen tunnin kävelyn kesken työpäivän. Teki muuten hyvää aurinkoisessa kevätilmassa :-)

Ruokailut ovat sujuneet hyvin, mutta vedenjuonti on jäänyt liian vähälle. Tänään laitan senkin kuntoon. Valohoito vetelee viimeisiään - ensi viikolla voinkin sitten alkaa ravata noissa fysikaalisissa :-/ Vähän plaah mutta eipä auta.

24.2.2013

Ei kulje

Suksi ei tänään kulkenut ollenkaan aamulla. Silloin oli vielä pikkupakkanen, latu oli juuri ajettu, mutta tahmeata oli. Selkä on kipuillut viikon verran, enkä oikein tiedä mitä sen kanssa pitäisi tehdä, antaa olla vai käyttää. Väkisin hiihdin reilun vitosen, ja sitten alkoi tulla nenästä runsaasti verta. Mulla vuotaa nenästä muutenkin herkästi verta, eli se ei sinänsä ole mikään juttu, mutta tänään sitä tuli paljon, tietenkin kun syke on korkealla ja pumppaa verta ulos.

Korvasin lyhyen hiihtolenkin lumitöillä. Kävin katolla lapioimassa ns. jiirit tyhjiksi, kaipa se reilun tunnin rehkiminenkin jonkun kalorin poltti. Keli on tosi keväinen! Aurinko paistaa ja lämmittää jo kummasti. Tulispa kevät ja pyöräilykelit pian!

Luulin muuten olevani ihan helposti herkuttomalla ruokavaliolla, mutta jossain alitajunnassa se asia vaivaa. Näin yöllä unta, että söin yhden lakun, nappasin ohimennen suuhuni. Kun tajusin asian siinä unessa, niin kävin sylkemässä sen roskikseen. Jotenkin tulkitsen tota niin, että ei tää herkuttomuus ihan luonnostaan tuu tai että musta ei sittenkään tuntuisi, että joudun luopumaan jostain. Hereillä ollessani saan perverssiä mielihyvää siitä, että pidättäydyn herkuista. Ehkä tohon voi vaikuttaa se, että niin moni ruoka mun mielestä on herkkua ja siksi multa kiellettyä, ja siksi niiden osuus tarjolla olevista ruoista on ns. yliedustettuna vs. karkkilakkoilijat.

23.2.2013

Puoliväli ylitetty

Onko toi mun vaaka? Onko toi tosiaan minä joka olen ton vaa'an päällä? Näenkö mä vielä unta? Mitä on tapahtunut?

72,5 kg

MITÄH?! Paino on ropsahtanut aimo harppauksen alaspäin jo toistamiseen tämän viikon aikana! Tänä aamuna tuntui ekaa kertaa siltä, että turvotukset on tiessään. Flunssan takia en ole päässyt liikkumaan, niin lihaksiinkaan ei ole varastoitunut mitään.

72,5 kg tarkoittaa, että matkaa on taitettu -6,1 kg ja sitä on jäljellä 5,5 kg. PUOLIVÄLI ON SIIS YLITETTY!

Kannatti jättää toissailtana lasten kanssa leivotut mokkapalat syömättä, ja kaikki ne herkut ennen sitä yli 50 päivän ajan. Edes sormia en nuolaissut leipoessa, koska en luota itseeni. Mieli teki. Ennen olisin syönyt yhden mokkapalan tuoreeltaan, toisen vielä illalla. Aamulla tottakai yhden ja töihin olisin vienyt myös. Illalla ilman muuta lisää, koska olisin tehnyt ison pellillisen ja siitähän riittäisi. Nyt tein puolikkaan annoksen pikkupellille, josta puolet laitettiin pakastimeen ja lapsille riitti kahdeksi kerraksi herkkua. Olen hyvin saanut iskostettua heillekin, että joka päivä ei ole hyvä syödä herkkua, ja sokerilliset kaakaomurot ja vanukkaat ovat harvinaisempia meidän ruokapöydässä. Huomaavat itsekin, että ne eivät pidä nälkää niin hyvin.

Tiiättekö mikä on vielä hyvä juttu? Että kun aloitin silloin kun aloitin, olen jo tässä. Jos olisin lykännyt aloitusta, niin sitä myöhemmin saavuttaisin tavoitteen. Kannattaa siis aloittaa heti, eikä odotella sopivaa maanantaita tai kuunvaihdetta!

21.2.2013

Peilikuva


hanat,kotitaloudet,kukat,kukka,lavuaarit,luonto,päivänkakkarat,peilit,terälehdet,valokuvat,vessat

Välillä mä olen tosi tyytyväinen peilikuvaani. Miten paljon mä olenkaan laihtunut! Miten hienosti mulla näkyy pohje- ja reisilihakset kun teen näin!

Toisina päivinä olen tyytyväinen vaa'an lukemaan, mutta peilikuva ei miellytä. Tuossa on ylimääräistä, tuosta tursuu, tästä kun puristaa niin näkyy selluliittiä, tosta pitäisi saada pois, tisseissä sais olla lisää täytettä, voisko toi maha vaan vetäytyä, mun lantio ei kapene ehkä ikinä.

Tänään oli tyytymätön päivä, vaikka vaaka näytti vähemmän kuin öö... ainakin puoleen vuoteen. Onneksi mun ei tarvitse kulkea ilman vaatetta julkisilla paikoilla, vaan saan verhoutua vaatteisiin! Minä, kuten moni muu tässä painossa ja näissä projekteissa, näyttää vaan niin paljon paremmalta vaatteet päällä.

20.2.2013

Mitä heille kuuluu nyt?

Mä seuraan AVAlta Suurinta pudottajaa, ja nyt ollaan siinä kohdassa, missä jäljellä on enää viimeinen punnitus finaalissa (mä katson päivän myöhässä koska tallennus sattuu olemaan aamupäivän uusinnasta). Eilen meinasin pillittää kun Tara intoili kuinka onnellinen on kun paino on tippunut jotain 50 kiloa, niin hienon urakan tehnyt se päättäväinen nainen.

Aamulla mietin, että olisipa mielenkiintoista nähdä, mitä suurimmille pudottajille kuuluu vaikka vuoden tai parin päästä. Joillain tuotantokausilla on ollut aiemmilta vuosilta tuttuja mukana ja ovat saaneet toisen mahdollisuuden tai heitä on muuten oltu tapaamassa. Ihan putkeen ei siis ole mennyt elämä farmin jälkeen, mikä on aika ymmärrettävää, kun ruokahoukutuksia on paljon ja aikaa treenaamiselle jää vähemmän töiden takia. Ja miten terveellistä nyt ylipäänsä on pudottaa painoa 2-5 kilon viikkovauhdilla, siksi disclaimerit lopputeksteissä. No ohjelmat ei tietenkään tee tällaisia follow upeja joissa kerrotaan epäonnistumisista.

Siksi ilahduin kun Facebook-kaveri oli juuri tänään laittanut tämän linkin: 5 depressing realities behind popular reality TV shows.

Google löysi tällaisen: Biggest Loser: where are they now?

Kiitos vaaka, kiitos minä!


Vaaka näytti virallisessa keskiviikkopunnituksessani 73,3 kg.  Se on -1,2 kg viime viikkoon ja -5,3 kg vuoden alkuun.

HAPPY HAPPY HAPPY :-)

Mä laitoin ton käppyrän näytille, koska mua itseäni aina kiinnostaa ihmisten painopäivityksissä se, mistä on lähdetty ja paljonko on tippunut ja missä ajassa. Siksi mulla on toi tikkerikin tossa ylhänä (joka muuten ei näyttää vain täydet kilot, ei osia). Ja vaikka luen päivittäin samoja blogeja, nämä asiat ei aina jää mieleen tai niitä ei ole kovin helppo blogista löytää.

Tavoiteviivani on 67 kilossa, mutta ultimate-tavoitehan mulla on se 65 kg. Hitaasti, mutta toivottavasti sitä varmemmin, se lähestyy. Tämän viikon ison tiputuksen uskon johtuvan kortisonikuurin loppumisesta ja sen myötä turvotuksen vähentymisestä. Vaikka aika hienosti mä sain painoa alas kuurin aikanakin siihen nähden, että yleensä se päin vastoin nousee.

Alan olla aika ruskettunut valohoidosta, ja ihmiset kyselee olenko ollut etelässä. Kerron käyväni valohoidossa, sillä jotenkin vierastan ajatusta näin värikkäästä solarium-rusketuksesta ja en halua että ihmiset ajattelee sen olevan sitä. Solariumissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kävisin mielelläni itsekin talvisin muutaman kerran jotta saisin vähän väriä kalkkunanvaalealle iholleni, mutta tämä alkaa olla jo aika näkyvä ero vaaleaan suomalaiseen ihoon.

19.2.2013

Mitä ajattelin tänään?

Ajattelin, että kun en syö herkkuja, saan syödä enemmän oikeeta ruokaa. Koin oikein ahaa-elämyksen tuon asian kanssa. Melkein kaksi kuukautta siinä menikin :-D

Huomasin, että olen alkanut kuivaharjata ihoa aamuisin ennen suihkua. Se auttaa tehokkaasti selluliittiin. Tai en mä tiedä poistaako se sitä, mutta ainakaan se ei näy, ja sehän oikeastaan riittää.

Luin uutta Fit-lehteä ja huomasin, että Lotta Backlund on laihduttanut 25 kiloa kolmessa vuodessa syömällä järkevästi. Painoa oli juttua tehdessä 80 kg ja pituutta sama kuin mulla 173 cm, tavoitteena tiputtaa vielä kymmenisen kiloa. Aion seurata hänen kehitystään jos vaan huomaan jossain juttuja. Ihastuin Lottaaan kun hän oli vetämässä aloittelevana stand up -koomikkona keikan jossain duunin jutussa arviolta 10 vuotta sitten. Silloin hän kertoi juttua, että kun kävi lenkillä niin reidet hinkkasi yhteen ja alkoi savu nousta :-D Mitä itseironiaa!

Muuten en oikein ihastunut Fit'iin, jotenkin liian pintaraapaisuja ne jutut, ja kun ovat osaksi käännöstä niin lokalisointi Suomeen puuttuu. Mulle ei tule mitään sporttilehtiä enkä osta niitä irtonumeroinakaan (tuon Fitin sain työkaverilta), mutta olisi kyllä kiva jos löytäisi jonkun hyvän. Vinkkejä?

18.2.2013

Meinaaks tää tulla kipeeks?

Vai eiks tää meinaa? Roikkuu roikkuu, mutta ei tipahda - että pitäiskö tässä nyt alkaa parannella vai mitä? Ei kai auta kuin jatkaa kuulostelua. Kaikenlaista flunssaa on nyt (aina) liikkeellä, ja jotain vatsatautiakin. Meidän lapsilla on onneksi niin hyvä vastustuskyky, että eivät helposti sairastu ja tuo pöpöjä tarhasta kotiin. Kannatti syödä koiran kanssa samasta kupista lapsena ;-)

Viime viikon ruokailu meni vähän turhan paljon normaalin kotiruoan linjalla. Hyväähän sekin on tietty ja siihen pyritään, mutta olin laiska kasvisten kanssa. Kauheen kova homma työntää pakastevihannekset mikroon ja sekoittaa välissä :-D

Aamupala ja välipala ovat tulleet hienosti mun päivärytmiin ja vedenjuonti on hyvällä tasolla - olen siis pystynyt tekemään tärkeitä muutoksia! Kovasti jo odotan, että valohoidossa ramppaaminen loppuu ja saan taas aamut salikäyntejä varten.

17.2.2013

Hii-haa

Alaselkä oli aamulla jumissa - lihas painaa hermoa, ja se ottaa kipiää. Kävin hiihtämässä, ja sitten se vasta jumissa olikin. Koitin venyttää, mutta ei siitä mitään tullut. Turvauduin särkylääkkeeseen, ja sen jälkeen on ollut ok. Mutta nyt illalla aion venyttää sitä. En oikein tiedä mikä ottaisi parhaiten, mutta kun selinmakuulla nostaa jalat pään yli (hartiaseisontatyyppisesti), niin se tuntuu menevän perille oikeaan paikkaan.

Kävin aamupäivällä hiihtämässä järvellä, 12 km ja 1 h 15 min. Latu oli hyvässä kunnossa, vaikka viereiselle luistelu-uralle (siis sellaiselle missä mennään luistimilla) on noussut vettä. Taivaalta tuli vähän jäistä lunta, joten oli tosi hyvä että olin ottanut lasit mukaan.

Etsin aikanaan aika kauan sopivia sporttiaurinkolaseja, koska ne ovat monesti tosi isoja nenän päältä. Sitten sattumalta löysin tämänkaltaiset Blizit (ja yhtään isompaa kuvaa en netistä löytänyt), joissa on sankojen lisäksi joustava remmi, mikä on tosi hyvä just talvella pipon päällä. Linssejä on kahdet, harmaat jotka on hyvät kun ei aurinko paista ja sitten ruskeat auringonpaisteeseen.

Ai niin, arvatkaas mikä tänään harmitti hetken? Herkuttomuus! Oltiin Fazerilla brunssilla, ja siellä olisi ollut tarjolla kinuskikakkua, mansikkatorttua ja sacher-kakkua. Oi oi oi! Olisi tehnyt mieli maistaa kaikkia.

16.2.2013

Rentoo menoo

Kaksi päivää sitten nappasin napaan viimeisen kortisonitabletin, jee! Valohoitoa on vielä kaksi viikkoa jäljellä. Rusketus alkaa olla aika mukava :-D No enpähän sit kärähdä kun lähdetään aurinkolomalle.

Tänään lähdin aamupalan jälkeen hiihtämään, 45 min ja himpun vajaa 8 km. Keli oli hyvä kun pakkasta oli -6 astetta, luisto ja pito olivat kohdillaan. Sen jälkeen valmistin lounaan, slow foodia puuhallalla <3 Lounaan päälle imuroin ja pesin lattian, ja nyt aion loikoilla loppupäivän.

Eilen kolotti vähän joka paikkaa, niveliä ja lihaksia, nenä vuoti ja kurkkukin oli kipeä. Katsotaan jos tuo hiihto olisi taas säikäyttänyt orastavan flunssan. Myös vasen hartia alkoi eilen jumittaa, siinä on sellainen vanha vamma joka joskus oireilee. Ajattelin että hiihto olisi helpottanut, mutta nyt se vasta kipeä onkin... Myös alaselkä on jotenkin juntturassa ja iskiashermo kipuilee molemmin puolin. Joten otin lihasrelaksantin ja odotan että uni tulee kohta, koitan sinnetellä illan mutta katsotaan onnistuuko. Ainakaan ei satu mihinkään :-)

Ja hei herkut! Niitähän mä en ole syönyt 50 päivään!!!
***** ***** ***** ***** ***** ***** ***** ***** ***** *****

14.2.2013

Voi vitsi kun oon reipas!


värilliset,koristelut,fotolia,sydämenmuotoiset karkit,rakkaus,pieni,ystävänpäivä,häät

Kävin aamulla juoksemassa matolla 45 min, ja olin aivan tulipunainen sen jälkeen. Hiki lensi ja jälkikäteenkin oli pitkän aikaa lämmin. HUH!

Tänään on ystävänpäivä. Tuskin on odotettavissa mitään suklaarasioista kotona :-D Töissä on ollut tarjolla nameja, mutta olen kieltäytynyt, kuinkas muuten. Laskin just, että herkuttomia päiviä on jo 48 :-o

13.2.2013

Päivänvalo lisääntyy


iPhone Screenshot 1

Jos olet samanlainen päivänsäde kuin minä, niin haluat ehkä seurata päivänvalon määrää esimerkiksi Sunrise & Sunset -appsilla. Mulla on käytössä ilmainen lite-versio, joka kertoo GPS-sijainnin perusteella kunkin päivän auringonnousun ja -laskun ajat, päivänvalon keston sekä sarastuksen ja hämärän alkamisajat ja laskennallisen keskipäivän. Kalenterista voi tsekata minkä tahansa haluamansa päivän tiedot. Maksullisissa versisoissa on lisäherkkuja heavy usereille. Esimerkiksi tänään valoisaa aikaa on 8 h 58 min ja viikon päästä jo 39 minuuttia enemmän! Appsin voi ladata AppStoresta ja iTunesista.

Aiemmin lataamani Moves-appsin dumppasin, koska se vei liikaa akkua ja raportoi muutenkin turhan tarkasti siirtymiseni paikasta toiseen. Sen mittaamat kävelymatkat pitivät aika hyvin paikkansa, eli jos kaipaat askelmittaria, niin sitte tuo voisi olla sinulle hyvä.

Eilen oli kova syömisen himo, kiitos menkkojen :-/ Söin useamman palan mun herkkua, luomujälkiuunipaloja, ja tänä aamuna olikin sitten vatsa pömpöllään ja olo melko tukala :-Z Seuraavalle kerralle pitää varata vaikka porkkanoita, että on vielä järkevämpää mussutettavaa. Tai sitten ihan vaan kärsiä.

Olen muutamana iltana sammahtanut normaalia aikaisemmin, mikä on tietysti hyvä että tulee nukuttua tarpeeksi. Tosin olen sitten herännyt jo hyvissä ajoin ennen kelloa, tänäänkin viikkailin pyykkiä kun en keksinyt muuta hiljaitsa tekemistä nukkuvassa talossa. No onpahan sekin hoidettu :-)

12.2.2013

Se aika kuukaudesta

Ja eikös just silloin ole köyhät eväät :-/ Nälkä! Voisin syödä mitä vaan! Mutta olen syönyt lounaan ja välipalan, enkä voi syödä lisää. Koska tää nälkä ei lähde syömällä, se kasvaa syömällä.

Mulla on töissä välipalavarastossa välipalakeksejä, proteiinijuomaa, säilykeananasta, mysliä ja hunajaa (muttei mitään niiden kanssa), lämmikuppi-keittoja, yksi lakupatukka ja täytekeksejä. Mikään niistä ei nyt ole sellaista mitä voisin tai haluisin syödä. Onneksi lähen kohta kotiin, niin sitten nälkä ehkä hetkeksi unohtuu. Ja kotona odottaa makaronipata, aah, hiilihydraatteja... Olo on muutekin turpea ja plösö.

Tää on niin ärsyttävä aika ja täysin turha mulle >:-Z

Treenikassi



Treenikassissa kulkee vaatteet, pesuaineet, meikit ja vähän muutakin tarpeellista. Pakkaan sen iltaisin valmiiksi, koska aamulla ei ole aikaa eikä ajatusta siitä, mitä kaikkea pitäisi olla mukana. Treenivaatteet puen aamulla valmiiksi päälle. Noin joka toinen kerta laukusta puuttuu jotain päivän työvaatteista, useimmiten sukat. Kiva vetää hikiset treenisukat takaisin jalkaan suihkun jälkeen :-/ Myös alushousut, vyö ja jopa kengät on jääneet kotiin. Mulla oli siis vain ne likaiset lenkkarit joilla olin punnertanut hiekkakentällä, joten lainasin työkaverilta korkokengät - vähän korkeammat kuin ne joihin olin tottunut, joten tunsin itseni kirahviksi. Just edellisviikolla olin nauranut, että mitä kenkäkauppaa hän oikein pitää töissä, kun on enemmän kenkiä työpöydän alla kuin mulla on yhteensä. Joskus sukat kyllä on olleet mukana - pojan sukat. Ja poika on kuusivuotias... Tänään ekaa kertaa oli unohtunut rintaliivit. Mahtavaa pukea hikiset urheiluliivit päälle. Ja sentään just eilen laitoin kassin sivutaskuun varuiksi ylimääräiset sukat ja alushousut, että on sitten jos unohtuu. Niinpä...

Aamun treeni tärisyttää jalkoja edelleen ja tangon hietymät kihelmöivät vielä kämmenissä. Ihana treeni, ihana olo. Näin alkaa hyvä päivä!
levytangot,painonnosto,painot,urheilu,vapaa-aika

Ja hei siskot - pysykää vahvoina! Laskiaispullat hyökkäävät jo toistamiseen tänä vuonna, ei anneta periksi mielihaluille!

10.2.2013

Au, au ja au

Pohkeet on kipeänä perjantain juoksemisesta. Sisäreidet on kipeänä eilisestä ratsastamisesta. Menkat alkoi ja vatsa on kipeänä. Ulkona sataa räntää ja nollakelissä ei suksi luistaisi. Nyyh, tää ei oo mun päivä. Mutta huominen voi olla!

Koskahan mä oppisin venyttelemään? Edes viisi minuuttia joka ilta, ei menis kauan ja helpottais oloa. Eilen illalla mä kyllä rullailin pohkeita ja palloilin etureisiä. Kuitenkin uusi (tai harvoin harrastettu) laji löysi uudet lihaksenpaikat. Auts.

9.2.2013

Tatuoinnit - so 2010's

Mä tykkään tatuoinneista, mutta en itselläni (kääntäen sama kuin että tykkään lapsista, mutta vain omistani). Tykkään silloin, kun ne on hyvin tehty ja sopivat kantajalleen. Onhan se hyvä sijoitus siinäkin mielessä, että kun täältä ei mitään hautaan voi viedä mukanaan, niin tatuoinnitpa voi ;-)

Luin taannoin lehdestä jutun, että USAssa tatuoinnit alkavat olla passé, ja ihmiset käyvät nyt poistamassa kuvia iholtaan. Tämä buumi on edennyt Euroopassa jo Saksaan asti, ja Suomeen sen arvellaan ehtivän 2020. Enää muutama vuosi, ja mä olen trendin aallonharjalla tatuoimattomalla ihollani :-D

Ei ku oikeesti, mullakin olisi tatuointi, jos en olisi ollut niin nössö, etten tiedä mikä kuva ja mihin. Tätä mä olen arponut kaksikymmentä vuotta. Olen todennut, että se ei vaan taida olla mun juttu.

#iida #vappu #jojogate

Ootteko Twitterissä? Seuraatteko Iida Ketolaa @iidaketola tai Vappu Pimiää @Vappendaali? Mä en seuraa kumpaakaan, ja siksi mä kuulin tästä vasta tänään. Viime sunnuntaina Vappu juonsi Jussi-gaalan ja Iida twiittasi, kuinka Pimiä on jännä, koskaan ei tiedä minkä kokoinen se on. Selvensi vielä, ettei kuittaile raskauskiloista vaan yleisesti jojoilusta. Vappu kiitti ja kertoi tv:n lihottavan seitsemän kiloa ja totesi, että toisten ulkonäön arvostelu on aina tyylikästä.  No sit Iida vastasi, että hänen mielestään Vappu näyttää usein tv:ssä eri kokoiselta, ja julkisen ammatin edustajana Vapun tulisi tietää, että ulkonäkö aiheuttaa aina keskustelua kun esiintyy. Tässä kohti muutama muukin kommentoi, ettei ole soveliasta kommentoida toisten ulkonäköä.

Miksi tavikset saa kommentoida julkkisten ulkonäköä, mutta julkkikset ei toistensa ulkonäköä? Tai että se pitää ainakin tehdä sarkastisesti, piilov*ttuilemalla tai mukahauskasti? On ihan totta, että Vapun koko on vaihdellut melkoisesti. Jossain kohti hän sanoi, ettei tule julkisuuteen ennen kuin on tiputtanut raskauskilot. Vauva on nyt kai muutaman kuukauden ikäinen, eikä raskauskilot selvästikään ole vielä sulaneet. Tv lihottaa, totta, mutta ei se lisää rasvaa lihasmassan päälle, jollei sitä siinä ole. Korkojen Kera -ohjelman puffikuvat, joissa Vappu ja Jenni ovat alasti (tai ainakin raajat paljaana) kyltin takana, ovat selvästi photoshopattuja tai otettu yli vuosi sitten.

[Tähän mä laittaisin sen kuvan, mutta en löydä sitä mistään netistä]

IIK ja JEE!

Vaaka näytti äsken 73,6 - tiputusta on VIISI KILOA vuoden alusta! Taas pieni asken ihmiskunnalle, mutta todella tärkeä tieto mulle! Voi kunpa paino pysyisi alle 74:n keskiviikon viralliseen punnitukseen saakka, se olisi -500 g viime viikosta.

Vitsi että on hyvä mieli, selvästi teen jotain oikein! Paino on lähtenyt paremmin alaspäin kun olen lisännyt syötyjä kaloreita. Pitihä se taas toikin koittaa, että uskoi :-D

Tein viime viikolla tosi maltillisen välitavoitetaulukon:
1.3. tavoite: 73,9
18.3. tavoite: 72,9 loma alkaa :-)
1.4. tavoite: 71,9
1.5. tavoite: 70,9
1.6. tavoite: 69,9
1.7. tavoite: 68,9
1.8. tavoite: 67,9
1.9. tavoite: 66,9
1.10. tavoite: 65,9
1.11. tavoite: 64,9

Tavoite olisi siis saavutettavissa tämän vuoden aikana vaikka päällä seisoen, tahti on niin hidas. Toivottavasti onnistun!

Kävin eilen juoksemassa juoksumatolla 45 min 7,5 km vauhdilla, muutamia parin minuutin spurtteja otin loppupuolella. Kallistusta en käyttänyt, jo 5 % tuntuu paljolta mulle tuossa vauhdissa :-o Mutta siis jaksoin juosta yhtäjaksoisesti tuon ajan, se vähän jopa yllätti.

Nyt mä lähden kaivamaan ratsastuskypärän ja pilkkihaalarin esille ja lähden rasastamaan islanninhevosilla. Kivaa päivää teillekin!

8.2.2013

So simple






Roberts Coffee

Kahvinjuojille on vaikka mitä vaihtoehtoja tarjolla kahviloissa, mutta teenjuojilla on kapeampi valikoima.

Silmänkorkeudelle on aseteltu kaikki ihanat houkutukset, ja terveellisiä vaihtoehtoja saa etsiä. Smoothieita ei löydy edes hinnastosta, saatika että olisi esillä makuvaihtoehdot. Marjasekoitus maistuu aamutuimaan! Robert's Coffeen sivuilla tuotetietojen alla ei tietenkään myöskään mainita koko smoothieta, saatika että siitä olisi valmistusaineluetteloa tai ravintoarvoja.

7.2.2013

Poikkeuksellista!

Mä tein eilen jotain, mitä en ole tehnyt aikoihin, mutta sitä pitäisi tehdä usein. Eikä kyse ole nyt siivoamisesta :-D Vaan mä VENYTTELIN! Foam rollerin ja lacrosse-pallon avulla.


Foam roller

Lacrosse-pallo
Foam rollerilla, jota kutsutaan muuten myös pilatesrullaksi, lämmittelin lihakset ja lacrosse-pallolla hoidin mobbauksen. Sain pallon työkaverilta joka pelaa lacrossea, niitä voi myös ostaa jostain netistä - ainakin 150 kappaleen erissä :-p Pallo on kumia ja kova, pienempi kuin tennispallo, ja sen on hyvä kun se ei anna periksi vaan tunkeutuu lihaksen sisään - auts! Isompikin mies itkee kun tuollaisella manipuloidaan pakaralihasta :-D Mun isoimmat ongelmat on kyykyissä ja rintarangan liikkuvuudessa, ja noilla mä nyt sitä olen lähtenyt ratkomaan eri liikkeillä. Ekalla kerralla viikko sitten toi oli ihan kamalaa, nyt jo antoi periksi vähän paremmin eikä henki salpautunut ihan niin pahasti. Lisää tätä!

6.2.2013

Yhdeksän ja puoli kiloa tavoitteeseen


MiinusKymmenen on tänään MiinusYhdeksän ja puoli :-D Kuvassa näkyy tämän vuoden painokehitys. Aika sahaavaa liikettä se tekee, mutta suunta on silti selvästi alaspäin. Ei saisi masentua jos tulee plussaviikko, ei saisi antaa maailman järkkyä. Tämä on pitkä projekti, ja yhden viikon tuloksella ei ole paskankaan väliä. No, helppohan se on tällä viikolla sanoa noin, kun pudotusta tuli kokonainen kilo :-D

67 kg on tavoitteena, aikaa on just niin kauan kuin tarvitaan. Tällä kertaa en aio lopettaa kesken. Ultimate-tavoite on 65 kg, en tiedä miten realistista sen saavuttaminen on. Viimeksi olen painanut sen verran kymmenisen vuotta sitten ja sitä ennen tyyliin 15-vuotiaana. Mutta kun sen painan, niin ikivanhat ratsastushousut mahtuvat jalkaan!


Mitä mä teen sitten, kun painan 67 kg? Olenko mä sitten tyytyväisempi, onnellisempi, kauniimpi, ihanampi, parempi äiti ja parempi puoliso? En tiedä, mutta kiinnostaa ottaa selvää. En mä ainakaan 78-kiloisena ollut tyytyväinen itseeni tai iloinen ulkomuodostani.

Nana blogissa SUPER FIT ME bloggasi hyvin ravinnosta painonpudotuksesta, check it out! Kaikki oleellinen tieto ja selkeät esimerkit. Lisää tällaisia!